Supertehokas intervallitreeni saattaa olla tottumattomalle sydämelle liian rankka

​Turun yliopiston tiedote 10.8.2016

Turun yliopiston dosentti Kari Kalliokoski on tutkinut jo pitkään kovatehoisen intervalliharjoittelun eli HIITin terveysvaikutuksia. HIITin vahvuudeksi on nähty mahdollisuus saavuttaa tuloksia aikaa säästävillä lyhyillä treeneillä, sillä HIIT-harjoitus kestää tyypillisesti verryttelyineen vain 10–30 minuuttia.

HIITin on todettu parantavan nopeasti sekä treenaajan kuntoa sekä koko kehon ja lihasten insuliiniherkkyyttä. Uusimmissa tutkimuksissaan Kalliokoski löysi myös varoittavan tekijän.

Ryhmän tutkimuksiin osallistui lounaissuomalaisia miehiä, jotka noudattivat joko kohtuukuormittavaa aerobista liikuntaa tai HIIT-ohjelmaa kahden viikon ajan. Jo tuona aikana tutkijat havaitsivat, että henkilöiden kunto parani, maksimaalinen hapenottokyky nousi ja aineenvaihdunta parani koko kehon tasolla. Sydäntulokset tuottivat kuitenkin päinvastaisia löydöksiä.

– Huomasimme, että päinvastoin kuin lihaksissa ja koko kehon tasolla, sydänlihaksen insuliiniherkkyys laski molemmissa ryhmissä ja muutos näytti jopa olevan suurempi HIIT:n jälkeen, erityisesti vasemman kammion puolella, vaikka tilastollisesti merkitsevää eroa emme ryhmien välille saaneetkaan.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että tietyissä sairauksissa, kuten esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan ja verenpainetaudin yhteydessä sekä lihavilla sydänlihaksen insuliiniherkkyys alenee, joten sikäli tätä havaintoa voi pitää hiukan huolestuttavana. Toisaalta, aikaisemmissa vertailututkimuksissa on havaittu kovaa ja pitkään treenanneilla kestävyys- ja voimalajien urheilijoilla myös alentunut sydänlihaksen insuliiniherkkyys harjoittelemattomiin verrokkeihin verrattuna.

– Me osoitimme nyt, että sydämen aineenvaihdunnan muutokset tapahtuvat hyvinkin nopeasti harjoittelun aloittamisen jälkeen, koska jo kahden viikon treenijakso riitti aiheuttamaan selkeitä muutoksia. Lisäksi nämä muutokset havaittiin ilman, että sydämessä tapahtui rakenteellisia muutoksia, kuten sydänlihaksen massan kasvua, jota on pidetty yhtenä syynä aiempien vertailututkimusten havaintoihin.

– Näyttääkin siltä, että sydänlihaksen aineenvaihdunnan muutokset voivat ollakin yksi syy harjoittelun myöhemmin aiheuttamaan sydänlihaksen rakenteellisiin muutoksiin. Sitä miksi aineenvaihdunta reagoi harjoitteluun näin nopeasti ja periaatteessa negatiivisesti emme vielä tiedä, Kalliokoski sanoo.

Yhtenä mahdollisena selityksenä tutkimusryhmä pitää kuitenkin äkillisen kovan harjoittelun aiheuttaman liiallisen oksidatiivisen stressin osuutta.

– Tätä hypoteesia aiomme testata jatkotutkimuksissamme, jos vain rahoitus saadaan järjestymään.

Mielenkiintoinen ja mahdollisesti samalla mekanismilla selittyvä löydös oli myös havainto, että HIIT huononsi sydänlihaksen verisuonten toimintaa.

– Teimme PET-keskuksessa sydänpotilaiden tutkimuksissakin rutiinikäytössä olevan sydänlihaksen verisuonten laajenemiskykyä mittaavan adenosiinitestin ja siinä havaitsimme, että parin viikon HIIT-treenin jälkeen verenvirtaus oli 19 prosenttia alhaisempi kuin ennen treenijaksoa, kun taas aerobisen treenin jälkeen verenvirtaus oli hiukan noussut, Kalliokoski toteaa. 

Vaikka nämä löydökset eivät välttämättä olekaan kliinisesti merkittäviä, herättää nämä kuitenkin ajatuksen, että kovatehoinen liikunta ei ole välttämättä tottumattomalle sydämelle hyväksi, Kalliokoski sanoo.

Tutkimustulokset on julkaistu Journal of Physiology sekä American Journal of Physiology: Heart and Circulatory Physiology -lehdissä.

>> Left-ventricular vascular and metabolic adaptations to high-intensity interval and moderate intensity continuous training. A randomized trial in healthy middle-aged men. (http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1113/JP273089/full)

>> Right ventricular metabolic adaptations to high-intensity interval and moderate-intensity continuous training in healthy middle-aged men (http://ajpheart.physiology.org/content/early/2016/07/20/ajpheart.00399.2016)

Lisätietoja: akatemiatutkija Kari Kalliokoski, p. 02-3132782, kari.kalliokoski@utu.fi

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet


Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 10.8.2016 15:15 ,  Päivitetty 10.8.2016 15:44

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto