Turun yliopiston biologian laitos selvittää kansalaiskyselyllä puutiaisten levinneisyysalueita
​Suppeampien tutkimusten sekä yleisöltä ja tiedotusvälineistä saatujen havaintojen perusteella puutiaisten määrän on todettu kasvaneen merkittävästi, ja ne ovat levittäytyneet yhä laajemmalle alueelle Suomessa.
 
– Kesinä 2012 ja 2013 Seilin saarella Saaristomerellä tehtyjen elinympäristökartoituksen perusteella puutiaisten määrä oli runsaan kymmenen vuoden aikana moninkertaistunut kaikissa elinympäristöissä eli havumetsissä, lehtimetsissä, niityillä, laidunalueilla ja lepiköissä, eniten mustikkavaltaisissa havumetsissä. Puutiaisten levinneisyyttä ei kuitenkaan ole kartoitettu 2000-luvulla, amanuenssi Ritva Penttinen Turun yliopiston eläinmuseosta kertoo.
 
Kokonaiskuvan saamiseksi tutkijat pyytävät kansalaisten havaintoja. Osoitteessa www.puutiaiset.fi -sivustolla voi kertoa, missä ja milloin on nähnyt puutiaisen luonnossa tai kiinnittyneenä ihmiseen tai eläimeen. Kyselyssä voi kertoa myös havaitsemiensa yksilöiden lukumääristä.

Kyselystä apua luonnossa liikkujille

– Kyselyssä pyydetyt havaintopaikkatiedot, paikkakunta ja kylä, tullaan myöhemmin esittämään erillisellä karttalehdellä, joka avautuu puutiaisprojektin sivulla. Puutiaisten vuorokausiaktiivisuutta kartoitetaan kyselyssä vuorokaudenaikaistiedoilla ja havaintohetken sää- ja lämpötilalla. Nämä tiedot antavat viitteitä esimerkiksi siitä, kannattaako marjastajan mennä metsään keskipäivällä vai onko iltapäivä mahdollisesti parempi ajankohta, Penttinen kertoo.
 
Kyselyssä kysytään myös elinympäristötietoja. Nämä tiedot puolestaan antavat lisätietoa puutiaisten suosituimmista elinympäristöistä maassamme.
 
– Tämän kyselyn tarkoituksena on saada tämän päivän tilannetta vastaava kuva puutiaisen levinneisyysalueesta maassamme, Penttinen sanoo.
 
Tietoja voi jättää vuoden 2014 loppuun saakka.
 
Puutiainen levittää kahta vakavaa tautia
 
Puutiainen (Ixodes ricinus) on verta imevä punkkilaji. Se on kooltaan 1–3,5 mm pitkä, ja verta imeneenä herneen kokoinen. Kasvaakseen aikuiseksi sen eri kehitysasteet – toukka, nymfi, aikuinen – tarvitsevat veriaterioita.
 
Puutiaisen isäntäeläiminä toimivat sekä pienet että isot nisäkkäät, linnut ja jopa matelijat ja sammakkoeläimet. Ihmisestä verta imiessään puutiaiset siirtävät taudinaiheuttajia verenkiertoon. Puutiaiset levittävät kahta haitallista ja vakavaa tautia: puutiaisaivokuumetta eli Kumligen tautia sekä borrelioosia eli Lymen tautia. Puutiaisaivokuumetta vastaan on olemassa rokote.
 
Puutiaisprojekti on Turun yliopiston biologian laitoksen eläinmuseon ja ekologian osaston ja Saaristomeren tutkimuslaitoksen yhteishanke.
 
Lisätietoja: Ritva Penttinen, Eläinmuseo, Turun yliopisto, puh. 02-3335448, e-mail: puutiaiset@utu.fi
 
Vapaasti käytettäviä kuvia verta imeneistä pulleista naaraspuutiaisista on ladattavissa osoitteista:
Kuvaaja: Ritva Penttinen
 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 20.5.2014 13:20 ,  Päivitetty 20.5.2014 13:35

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto