Yhä useampi nuori saa psykiatrisen tai neurokehityksellisen diagnoosin

​Turun yliopiston tiedote 19.1.2018

Diagnoosin saaneiden tyttöjen osuus oli vanhemmassa ikäluokassa 10 prosenttia ja nuoremmassa 15 prosenttia. Pojista diagnoosin sai vanhemmasta ikäluokasta 6 prosenttia ja nuoremmasta 9 prosenttia. Luvuissa on huomioitu ikäluokkien kaikki erikoissairaanhoitoon 12–18-vuotiaina ohjautuneet nuoret.

Määrällisesti eniten yleistyivät masennus- ja ahdistusdiagnooseihin liittyvät erikoissairaanhoidon käynnit tytöillä. Ikäluokkaan suhteutettuna eniten lisääntyivät tyttöjen mielialahäiriöihin ja ahdistukseen liittyvät diagnoosit.

– Erityisesti masennus- ja ahdistusdiagnoosien määrän kasvu kuormittaa erikoissairaanhoitoa. Niiden pääasiallinen hoitomuoto on psykoterapia, jonka saatavuus on rajallinen, tutkimuksen pääkirjoittaja, dosentti David Gyllenberg toteaa.

Perusterveydenhuoltoon tarvitaan varhaisen tuen palveluja, erikoissairaanhoitoon itsemurhariskin tehokkaampaa arviointia

Turun yliopistossa tutkimusta johtanut lastenpsykiatrian professori Andre Sourander toteaa, että vaikka löydökset osoittavat nuorten mielenterveyspalveluiden käytön huomattavan lisääntymisen varsin lyhyessä ajassa, tutkimus ei kuitenkaan kerro suoraan nuorten psykiatristen ongelmien lisääntymisestä.

– On luonnollisesti myönteistä, että apua haetaan ja apua tarvitsevat pääsevät hoidon piiriin. Osaltaan tutkimus viittaa siihen että kynnys hakea apua on madaltunut ja avun hakemiseen liittyvä stigma vähentynyt, Sourander toteaa.

– Olisi tärkeää selvittää, onko tietyn diagnoosin saaneille nuorille annettu tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa, hän jatkaa.

Tutkijat arvioivat, että mielenterveyspalvelujen kasvavaan kuormitukseen tulisi vastata kehittämällä erityisesti varhaisen tunnistamisen ja matalan kynnyksen tuen toimintamalleja perusterveydenhuoltoon.

Toisaalta merkittävä ryhmä nuoria jää tällä hetkellä vaille erikoissairaanhoitoa, sillä palvelujärjestelmä ei tunnista itsemurhariskissä olevia nuoria tarpeeksi kattavasti. Itsemurhan tehneistä alle kolmannes oli ollut erikoissairaanhoidossa itsemurhaa edeltävien kuuden kuukauden aikana. Löydös on linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa.

Suomi on rekisteritutkimuksen edelläkävijä

Tutkimus on osa Suomen Akatemian vuosina 2015–2019 rahoittamaa tutkimuskokonaisuutta ”Trendimuutokset lasten ja nuorten mielenterveydessä, palveluiden käytössä ja hyvinvoinnissa eri suomalaiskohorteissa”, jota johtaa tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Tulosten painoarvoa nostavat luotettavat kansalliset rekisteriaineistot sekä kohorttien mahdollistama, aiempiin tutkimuksiin verrattuna poikkeuksellisen laaja otoskoko.

– Suomalaiset tutkijat ovat edelläkävijöitä rekisteritiedon hyödyntämisessä. Laadukkaita rekisteriaineistoja hyödyntämällä voidaan luotettavasti arvioida eri väestöryhmien palveluiden käyttöä. Tätä tietoa voidaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä ja resurssien ohjauksessa, toteaa Tiina Ristikari, Kansallinen syntymäkohortti 1987 ja 1997 -tutkimustiimin vastaava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 

>> Tutkimuksen abstrakti: Temporal Changes in the Incidence of Treated Psychiatric and Neurodevelopmental Disorders during Adolescence in two Birth Cohorts

Lisätietoja:

Dosentti David Gyllenberg, david.gyllenberg@helsinki.fi  
Professori Andre Sourander, p. 050 365 3447, andre.sourander@utu.fi  
Erikoistutkija Tiina Ristikari, p. 029 524 6720, tiina.ristikari@thl.fi  
Tutkimusprofessori Mika Gissler, p. 029 524 7279, mika.gissler@thl.fi 


Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 18.1.2018 15:20 ,  Päivitetty 19.1.2018 10:21

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto