Turun yliopiston tiedote 15.2.2013

Tieto piilossa olevista supernovista tuo lisätietoa maailmankaikkeudesta



Tähtien syntynopeus voidaan määrittää aiempaa tarkemmin. Ansio siitä lankeaa turkulaisvetoisen tutkijaryhmän havainnolle siitä, että lukuisia supernovia jää löytymättä galaksien tähtienvälisen pölyn himmentäminä. Väitöstutkimuksessaan asian esittelevä Erkki Kankare toteaa uuden tiedon auttavan maailmankaikkeuden ymmärtämisessä.

Filosofian maisteri Erkki Kankareen Turun yliopistoon tekemä tähtitieteen alan väitöstutkimus kattaa viisi tieteellistä artikkelia. Työn luonteen vuoksi se sisältääkin useita uusia havaintoja. Yksi merkittävimmistä on pölyn pimentämien supernovien osuuden määritys.

- Supernovat toimivat mittarina tähtien syntynopeudelle. Mikäli osa supernovista jää havaitsematta, laskelmat voivat antaa väärän tuloksen. Kun nyt voimme arvioida, miten paljon supernovia jää havaitsematta, voimme korjata laskelmia, Kankare sanoo.

Tähtien syntynopeudella puolestaan voidaan ymmärtää aiempaa paremmin galaksievoluutiota ja maailmankaikkeutta.

Väitöstutkimuksessa arvioidaan, että varhaisessa maailmankaikkeudessa jopa kaksi viidestä supernovasta jää löytymättä.

- Kaikkein suurimassaisimmat tähdet päättävät elinkaarensa räjähtäen supernovina. Supernovat ovat huomattavan kirkkaita ja käyttäytyvät ennustettavasti, ja siksi ne toimivat tärkeänä apuvälineenä niiden emogalaksien ja koko maailmankaikkeuden tutkimuksessa, Kankare sanoo.

Väitöskirja esittelee supernova 2009kn:n

Väitöstutkimuksessa on keskitytty erityisesti supernoviin kirkkaissa infrapunagalakseissa. Niissä tähtien synty on runsasta. Infrapunagalaksien merkitys vain korostuu, kun siirrytään paikallisesta avaruudesta varhaiseen universumiin.

Infrapunagalakseista löydetyillä supernovilla tutkitaan tähtienvälisen pölyn himmentävää vaikutusta sekä supernovien tyyppijakautumaa ja esiintymisrunsautta näissä galakseissa.

Väitöskirjatyö lisää ymmärrystä myös supernovien vuorovaikutuksesta niitä ympäröivän materian kanssa. Massiivisten tähtien elinkaareen liittyy vaiheita, joissa tähdistä vapautuu ympäröivään avaruuteen materiaa tähtituulen ja valtavien purkausten myötä.

- Tähden tuhoavassa supernovaräjähdyksessä avaruuteen lentävät tähden ulkokerrokset voivat törmätä tähteä ympäröivään materiaan. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, millaisena supernova havaitaan, Kankare kertoo.

Väitöstutkimus nostaa esille harvinaisen ympäröivän materian kanssa vuorovaikuttavan supernovan 2009kn, jonka tutkijaryhmä arvioi olevan elektonisieppaussupernova.

- Luhistumissupernoville on tyypillistä, että tähti räjähtää, kun niille on kehittynyt rautaydin. Elektronisieppausprosessin käynnistämä supernovaräjähdys tapahtuu kuitenkin jo varhaisemmassa vaiheessa jossa tähdellä on vasta happi-, neon- ja magnesiumydin, Kankare sanoo.
----------------------------------------

Lauantaina 23. helmikuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Quantumin auditorio, Vesilinnantie 5) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Erkki Sakari Kankareen väitöskirja ”Supernovae in dense and dusty environments” (Supernovat tiheissä ja pölyisissä ympäristöissä). Virallisena vastaväittäjänä toimii tohtori Bruno Leibundgut (European Southern Observatory) ja kustoksena professori Harry Lehto.

FM Erkki Kankare on syntynyt 1983 Mynämäessä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2002 Mynämäen lukiosta. Kankare on valmistunut filosofian maisteriksi 2007 Turun yliopistosta, jossa hän toimii jatko-opiskelijana. Väitös kuuluu tähtitieteen alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: puhelin 02 333 8494 tai 040 549 6522, s-posti erkki.kankare@utu.fi

Väittelijän kuva: http://www.utu.fi/vaittelijat/kankare_erkki.jpg

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/