Turun yliopiston tiedote 22.2.2013

Uusia lääkekehitysmahdollisuuksia eturauhassyövän hoitoon



Mari Björkmanin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin kromosomien luentamerkintöjä sääteleviä ja siten geenien aktiivisuuteen vaikuttavia proteiineja. Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi proteiiniluokkaa, jotka saattavat tulevaisuudessa soveltua eturauhassyövän uudentyyppisiksi lääkeaineiden kehityskohteiksi.

Eturauhassyöpä on länsimaissa toiseksi yleisin miesten syöpäkuolemien syy. Keskimäärin yhdelle seitsemästä potilaasta kehittyy vastustuskyky eturauhassyövän hoidossa käytettäville antiandrogeenilääkkeille.

Björkmanin väitöstutkimuksessa tunnistettiin epigeneettisten proteiinien joukosta kaksi ryhmää - histonidemetylaasit ja histonideasetylaasit - jotka saattaisivat soveltua lääkeainekohteiksi eturauhassyövän vaikeimmassa muodossa.

- Erityisesti histonideasetylaasien eston havaittiin myös lisäävän nykyisten antiandrogeenilääkkeiden tehoa soluviljelymalleissa. Tätä yhdistelmähoitoa tutkitaankin jo kansainvälisesti kliinisissä potilaskokeissa, Björkman kertoo.

Epigeneettiset proteiinit säätelevät syöpää aiheuttavien geenien toimintaa soluissa

DNA on pakkautunut tuman kromosomeihin histoniproteiineihin kietoutuneena. Sekä DNA-juosteen että histoniproteiinien merkinnät säätelevät DNA:n geenien ilmenemistä.

Näistä merkinnöistä vastaavat solun ulkopuolisiin viesteihin reagoivat epigeneettiset proteiinit, jotka voivat joko lisätä ja irrottaa luentamerkkejä tai sitoutua niihin.

- Eri epigeneettisten proteiinien yhdistelmä säätelee niiden alueella olevien geenien aktiivisuutta ja voi näin ollen joko hiljentää syöpää hillitseviä tai aktivoida syöpää aiheuttavia geenejä solussa, Björkman havainnollistaa.

Tutkimuksessa hiljennettiin eturauhassyöpäsoluissa kaikkiaan 615 erilaista DNA:n ja kromosomien aktiivisuuteen vaikuttavaa geeniä käyttäen RNA-interferenssi-tehoseulontamenetelmää.

Väitöstutkimuksessa erityisesti eturauhassyövässä vaikuttaviksi epigeneettisiksi proteiineiksi tunnistettiin kaikkien epigeneettisten proteiinien joukosta histonidemetylaasit ja histonideasetylaasit.

- Näille on viime aikoina kehitetty useita uusia lääkkeitä, joita tämän tutkimuksen tulosten valossa olisi syytä testata myös eturauhassyövän hoidossa, Björkman sanoo.

******************
Perjantaina 1. maaliskuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (PharmaCity, Pha1-auditorio, Itäinen Pitkäkatu 4) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Mari Leena Björkmanin väitöskirja ”Identification of Epigenetic Targets in Prostate Cancer for Therapeutic Development” (Epigeneettisten lääkeainekehityskohteiden tunnistaminen eturauhassyövässä). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Bernard Händler Berliinistä Saksasta (Global Drug Discovery, Bayer Healt Care) ja kustoksena dosentti Matthias Nees.

FM Mari Björkman on syntynyt 1980 Kemissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1999 Kastun lukiosta Turusta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 2004 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:
puhelin 040 756 6558, sähköposti malpelt[at]utu.fi

Väittelijän kuva: http://www3.utu.fi/vaittelijat/bjorkman-mari.jpg

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis

Väitöskirja on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: https://www.doria.fi/handle/10024/87942