Turun yliopiston tiedote 15.3.2013

Ammattipianistin nuotinluku on oletettua rajoittuneempaa



Pianisti ei soiton aikana lue nuottikirjoitusta pitkälle eteenpäin kuten aiemmin on oletettu. Kasvatustieteiden maisteri Marjaana Penttisen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus paljastaa, että pianistin katse pysyttelee nuotinlukemisen aikana lähellä sitä nuottiin kirjoittua säveltä, jota kulloinkin soitetaan.

Penttinen tutki eritasoisten pianistien tapoja lukea nuottikirjoitusta käyttäen nuotinluennassa uutta katseenseurantamenetelmää. Menetelmässä rekisteröidään lukijan silmänliikkeet nuotinlukemisen aikana.

Katseenseurantamenetelmää on perinteisesti käytetty tekstin lukemisen tutkimuksessa. Nuotinlukemista käsittelevät tutkimukset ovat harvinaisia. Menetelmän avulla voidaan nähdä eroja soittajien välillä sellaisissakin nuotinlukutilanteissa, joissa soittosuoritukset kuulostavat samanlaisilta.

Pienetkin yksityiskohdat vaikuttavat nuotinlukuun

Ammattimuusikoiden katse pysytteli nuotinlukemisen aikana noin sekunnin verran edellä kulloinkin soitettavana olevaa säveltä. Taitavien pianonsoittajien nuotinlukeminen häiriintyi tuttuun kappaleeseen sijoitettujen pienten ”kirjoitusvirheiden” aikana, vaikka varsinaiset soittosuoritukset olivatkin virheettömiä.

Havainnot haastavat perinteisen käsityksen ammattimuusikoiden tavasta lukea nuottikirjoitusta. Tavanomaisen oletuksen mukaan huippumuusikon katse voi vaeltaa hyvinkin kaukana soitettavasta sävelestä. Lisäksi yllättävänkin pienet yksityiskohdat nuottikirjoituksessa vaikuttivat tutkimukseen osallistuneiden kokeneiden muusikoiden nuotinlukemiseen.

Myös aikuinen voi oppia lukemaan nuottikirjoitusta

Vasta-alkajien soittosuoritukset ja tavat lukea nuottikirjoitusta muuttuivat huomattavasti yhdeksän kuukauden mittaisen musiikin opintojakson aikana. Esimerkiksi yksittäisten sävelten tunnistaminen nopeutui.

Tutkimuksessa havaittiin myös erilaisia tapoja tarkastella kirjoitettua musiikkia ja kuvata sitä suullisesti silloin kun nuotinlukutehtävään ei sisältynyt soittosuoritusta. Nämä lukutavat eivät olleet täysin riippuvaisia nuotinlukijan musiikkitaustasta. Vasta-alkajakin saattoi ymmärtää nuottikuvan sisällöistä enemmän kuin voitaisiin olettaa hänen soittotaitonsa perusteella.

Tutkimukseen osallistui luokanopettajakoulutuksen, musiikkikasvatuksen sekä muusikko- ja musiikkipedagogilinjojen opiskelijoita. Tutkimuksessa eroteltiin kolme erilaista nuotinlukutilannetta: nuotista soittaminen ilman harjoittelua, nuotista soittaminen harjoittelun jälkeen sekä nuotinlukeminen ilman samanaikaista soittotehtävää.

Tutkimustulos antaa tietoa nuotinlukutaidon kehittymisestä musiikinopettajien, musiikin alan ammattiopiskelijoiden, musiikin harrastajien ja oppimistutkijoiden käyttöön.

-------------------------

Perjantaina 22. maaliskuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi kasvatustieteen maisteri Marjaana Penttisen väitöskirja ”Skill Development in Music Reading: The Eye-movement Approach” (Nuotinlukutaidon kehittyminen ja silmänliikkeet). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Hans Gruber (Regensburgin yliopisto) ja apulaisprofessori Halszka Jarodzka (Open Universiteit Nederland) ja kustoksena professori Mirjamaija Mikkilä-Erdmann.

KM Marjaana Penttinen on syntynyt 1983 Korpilahdella ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2002 Jyväskylän Lyseon lukiosta. Penttinen on valmistunut kasvatustieteen maisteriksi 2006 Turun yliopistosta, jossa hän toimii yliopisto-opettajana ja koordinaattorina. Väitös kuuluu kasvatustieteen alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: puhelin 02 333 8093 tai 040 839 2003, s-posti marjaana.penttinen[at]utu.fi

Väittelijän kuva: http://www3.utu.fi/vaittelijat/penttinen_marjaana.jpg

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: https://www.doria.fi/handle/10024/88757