Turun yliopiston tiedote 19.3.2013

Uutta ymmärrystä munasarjasyövän toimintamekanismeista



Ilkka Paatero tutki lääketieteellisen biokemian ja genetiikan väitöskirjassaan tietyn reseptorin ja sitä aktivoivan kasvutekijän toimintaa. Saatua tietoa voidaan käyttää hyväksi selvitettäessä potilaan ennustetta munasarjasyövässä tai suunniteltaessa hoitoja.

Elimistön solut viestivät keskenään normaalin yksilönkehityksen sekä aikuisten kudosten normaalin toiminnan aikana. Tämä viestintä varmistaa solujen ympäristöönsä soveltuvan toiminnan. Soluviestintää välittävät reseptorit ja niihin sitoutuvat kasvutekijät. Monissa syövissä näiden reseptorien toiminnan säätely on häiriintynyt. Toiminnan häiriöt voivat johtaa esimerkiksi solujen liialliseen kasvuun ja syövän leviämiseen.

Väitöstutkimuksessa keskityttiin reseptori ErbB4:n ja reseptoria aktivoivan kasvutekijän NRG-1:n toimintaan. Tavoitteena oli löytää uusia ErbB4:n ja NRG-1:n säätelemiä prosesseja ja niiden toimintamekanismeja.

- Tutkimuksessa tehdyt havainnot viittaavat siihen, että NRG-1 ja ErbB4 ovat tärkeitä säätelijöitä solujen reagoimisessa hapenpuutteeseen, kudosten kehittymisessä sekä munasarjasyövässä, Paatero summaa.

Tutkimuksessa löytyi yhteys ErbB4:n välittämän viestinnän ja keskeisen hapen vähyyden viestijän (HIF-1a) välillä. Hapenpuutetta esiintyy monissa syövissä ja muun muassa sydän- ja aivoinfarktien seurauksena. NRG-1 ja ErbB4 lisäsivät HIF-1a:n määrää ja aktiivisuutta, mikä puolestaan paransi syöpäsolujen selviytymistä vähähappisessa ympäristössä.

Apua hoitoennusteen arviointiin ja hoidon suunnitteluun

ErbB4:n toiminnan tutkimiseksi ihmisessä Paatero analysoi munasarjasyövän potilasnäytteitä kudossiruja sekä polymeraasiketjureaktiota käyttäen. ErbB4:n erityisen CYT-1-isomuodon ilmentymisen havaittiin huonontavan munasarjasyövän ennustetta ja lisäävän munasarjasyöpäsolujen kasvua.

- Tietoa voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa uusia hoitoja tai selvitettäessä potilaan ennustetta munasarjasyövässä, Paatero kertoo.

Yhteys myös lihastauteihin?

Osana tutkimusta ErbB4:n toiminta estettiin seeprakalan alkioissa. Tarkoituksena oli selvittää reseptorin toimintaa alkionkehityksen aikana.

- Toiminnan estäminen johti seeprakalajoen luurankolihasten kehityksen häiriöihin. Tämä havainto antaa viitteitä siitä, että tutkitulla reseptorilla saattaa olla merkitystä myös joissain ihmisen lihastaudeissa, Paatero sanoo.

***

Perjantaina 22. maaliskuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Medisiina, Osmo Järvi -sali, Kiinamyllynkatu 10) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Ilkka Antti Kalervo Paateron väitöskirja "Novel functions of ErbB4 and NRG-1 in development and cancer" (ErbB4- ja NRG-1 signaloinnin merkitys syövässä ja yksilönkehityksen aikana). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jorma Keski-Oja Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Klaus Elenius.

FM Ilkka Paatero on syntynyt 1980 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1999 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiosta. Paatero on valmistunut filosofian maisteriksi 2006 Turun yliopistosta, jossa hän toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu lääketieteellisen biokemian ja genetiikan alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: 02 333 7017 tai 040 706 9248, ilanpa[at]utu.fi

Väittelijän kuva: http://www3.utu.fi/vaittelijat/paatero-ilkka.jpg

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

Väitöskirja on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: https://www.doria.fi/handle/10024/88746