Turun yliopiston tiedote 22.2.2013

Ikähuonokuuloisuus: luonnollinen ilmiö, jota edelleen hävetään



Ikääntymisen myötä kaikkien ihmisten kuulo heikkenee. Asia vahvistuu lääketieteen lisensiaatin Jaakko Salosen väitöstutkimuksessa, jossa hän tutki kuulohäiriöiden yleisyyttä Suomessa käyttäen apunaan yhdysvaltalaista kyselytutkimusmenetelmää. Ikäihmisten paremman elämänlaadun kannalta ratkaisevaksi nouseekin kuulokojeen käytön imago.

- Päästäänkö lähitulevaisuudessa siihen, että huonokuuloisuus on normaalia ja hyväksyttyä myös itsellä, ja että kuulokoje on samanlainen apuväline kuin silmälasit? Lähes kaikki huonokuuloiset hyötyvät kuulokojeesta, kunhan opettelevan sen käytön ja uudenlaisen kuulemisen, Salonen toteaa.

Salonen tutki väitöskirjaansa varten neljän turkulaisen ikäluokan kuuloa. Yhdysvalloista käänettyyn kyselytutkimukseen kutsuttiin yli 4000 turkulaista.

- Totesimme, että todennäköisesti hoitoa vaativa kuulovika on ainakin neljänneksellä 70-vuotiaista. Puolet 85-vuotiaista on huonokuuloisia. Sisäkorvan rappeutumista ja kuulon heikkenemistä tapahtuu meillä kaikilla. Käytännössä haittaava kuulovika tulee siis kaikille, jotka vain elävät riittävän pitkään, Salonen toteaa.

Kuulokojeiden käyttö on kuitenkin monelle vaikea asia.

- Ihmisistä, joilla kuulokoje oli, vain puolet käytti sitä päivittäin ja lähes kolmannes käytti kuulokojettaan vain harvoin tai ei lainkaan. Onko kuulokojeen käyttäminen hävettävämpää kuin väärin kuuleminen, Salonen kysyy.

Symboli vanhenemisesta

Sekä kojeen käyttäjät että kojetta käyttämättömät kokivat taustaäänten vahvistumisen kiusaavana eikä kojeen vinkuminen ollut yleisempää vähän kuulokojettaan käyttävillä. Kuulokojeiden tekninen kehitys on vähentänyt taustahälyn haittaavuutta ja kojeen vinkumistaipumusta.

Salosen mukaan kuulokojetta käyttämättömillä yksinäisyys, vaikeudet saada kuulokoje korvaan ja oman motivaation puute olivat yleisempiä tekijöitä kuin kojetta käyttävillä.

- Muotoilu saattaa tehdä kojeista mieluisamman näköisiä, ja erilaisten korvassa pidettävien laitteiden yleisyys voi pienentää kynnystä kuulokojeen hankintaan. Monelle kuulokoje tuntuu kuitenkin olevan edelleen vahva symboli vanhenemisesta, Salonen sanoo.

Tärkeää tietoa huonokuuloisuuden yleisyydestä

Eläkeikäisten huonokuuloisuuden yleisyydestä Suomessa on kaivattu tietoa. Tarkin tapa määrittää kuulovian yleisyys väestössä on tavallinen kuulon tutkiminen äänieriössä kuulokkeilla. Tutkimusväestöt ovat kuitenkin suuria, joten laajoihin tutkimuksiin ei tällä menetelmällä ole voimavaroja. Salonen toi vaihtoehdoksi kyselytutkimuksen.

- Käänsimme USA:ssa luodun HHIE-S-kyselyn suomeksi ja vertasimme kyselyn tuloksia mitattuihin kuulokynnyksiin. Havaitsimme, että kyselyä voi melko luotettavasti käyttää kuulovian yleisyyden mittarina. Varsin hyväksi kuulovian toteamisessa osoittautui myös yksinkertainen kysymys: Koetteko itsenne huonokuuloiseksi, Salonen sanoo.

Kyselyn pistemäärän perusteella voitiin myös arvioida lievän ja sitä vaikeampien kuulovikojen osuuksia väestössä. Salosen havaitsema huonokuuloisuuden yleisyyden tunnettuus auttaa hoitotoimien suunnittelua.


------------------------------------
Perjantaina 1. maaliskuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Tyks, Korva-, nenä- ja kurkkautautien klinikan luentosali) julkisesti tarkastettavaksi lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri Jaakko Nikolai Salosen väitöskirja Hearing Impairment and Tinnitus in the Elderly (Vanhusten huonokuuloisuus ja korvien soiminen). Virallisena vastaväittäjänä toimii dosentti Hannu Valtonen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Reidar Grenman.

LL Jaakko Salonen on syntynyt 1968 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1987 Luostarivuoren lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi 1994 ja erikoislääkäriksi 2001 Turun yliopistosta. Salonen toimiin osastonylilääkärinä Tyksin korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa. Väitös kuuluu korva-, nenä- ja kurkkutautiopin alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:
puhelin 050 554 7742, s-posti jaakko.salonen[at]fimnet.fi

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: https://www.doria.fi/handle/10024/87943