Persoonallisuudella on väliä myös sinitiaiselle (Väitös: MSc Barbara Class, 27.10.2017, ekologia)

​Turun yliopiston tiedote 19.10.2017

Eläinten käytöksessä on eroa yksilöiden välillä: jotkin yksilöt ottavat enemmän riskejä kuin toiset, kun taas jotkin yksilöt ovat muita sosiaalisempia tai aggressiivisempia. Tällaisia johdonmukaisia käyttäytymiseroja niin ihmisten, lemmikkien, kuin villieläintenkin kohdalla kutsutaan persoonallisuudeksi. Turun yliopistossa väittelevä Barbara Class selvitti väitöstutkimuksessaan, voidaanko tällaisia käyttäytymismalleja löytää myös sinitiaiselta.

Class tutki Etelä-Suomen sinitiaispopulaatiota, jossa linnut pesivät pöntöissä.

– Pyydystin lintuja joka vuosi niiden lisääntymiskauden aikana ja mittasin niiden käyttäytymistä muutaman minuutin kädessä pidon aikana. Tutkin erityisesti, kuinka aggressiivisesti linnut käyttäytyivät kokeen aikana sekä millainen lintujen stressitaso oli, eli kuinka nopeasti linnut hengittivät käsittelyn aikana.

Classin tarkasteleman sinitiaispopulaation aikuiset ja poikaset oli rengastettu, mikä auttoi tutkijaa laatimaan lintujen sukupuun ja selvittämään yksilöiden väliset sukulaisuussuhteet.

– Koska toisilleen sukua olevat yksilöt jakavat samat geenit, ne muistuttavat ulkonäöltään keskimäärin enemmän toisiaan kuin ei-sukua olevat yksilöt. Tätä tietoa ja tilastollisia menetelmiä käyttäen olen pystynyt osoittamaan, että lintujen reaktiot käsittelyyn eroavat johdonmukaisesti yksilöiden välillä. Nämä erot ovat osa persoonallisuutta ja ne ovat myös perinnöllisiä, Class kertoo.

Persoonallisuus muuttuu iän myötä ja vaikuttaa yksilön elossasäilyvyyteen

Monilla tähän asti tutkituilla eliöillä on osoitettu, että persoonallisuus vaikuttaa sekä yksilön tuottamien jälkeläisten määrään sekä yksilön elossasäilyvyyteen.

– Niillä sinitiaisnaarailla, jotka olivat vähemmän stressaantuneita käsittelyn aikana, oli myös paremmat mahdollisuudet säilyä elossa vuodesta toiseen. Lisäksi niillä sinitiaispoikasilla, jotka olivat aggressiivisen uroksen kasvattamia, oli suurempi todennäköisyys säilyä elossa ensimmäisestä elinvuodestaan. Tämä oli havaittavissa erityisesti kun koiras oli pariutunut yhtä aggressiivisen naaraan kanssa.

Vaikka persoonallisuus on perinnöllistä, se ei säily muuttumattomana läpi yksilön elämän. Barbara Class korostaa, että sinitiaisten persoonallisuus muuttuu iän myötä.

– Poikasen ja aikuisen linnun persoonallisuudet eroavat toisistaan johtuen muutoksista, joita tapahtuu yksilön kehityksen aikana. Havaitsin myös, että aikuisten lintujen aggressiivisuus vähenee vanhenemisen myötä.

Persoonallisuus voi vaikuttaa myös parinvalintaan. Sinitiaisilla aggressiiviset koiraat ja naaraat pariutuvat yleensä keskenään, mitä kutsutaan valikoivaksi pariutumiseksi. Väitöskirjansa viimeisessä luvussa Class esittelee tilastollisen menetelmän, jonka avulla valikoivaa pariutumista voidaan tutkia luonnossa.

Eläinten persoonallisuuden tutkimisella monia sovelluskohteita

Persoonallisuuden evoluution ja mekanismien tutkiminen eri lajeilla auttaa ymmärtämään, miksi myös meillä ihmisillä on erilaisia persoonallisuuksia. Eläinten persoonallisuuksien tutkimuksella on myös monia muita sovelluskohteita.

– Esimerkiksi kotieläinten kuten karjan, lemmikkieläinten ja muiden taloudellisesti tärkeiden eläinten hoidossa eläimiin kohdistuu ihmisen aiheuttamaa valintaa, jolla suositaan tietynlaista käyttäytymistä ja näin ollen parannetaan eläinten hyvinvointia vankeudessa. Eläinten persoonallisuuden tutkimista voidaan soveltaa myös lajien suojeluun, koska persoonallisuuserot voivat vaikuttaa myös siihen, kuinka herkkiä eläimet ovat ihmisen aiheuttamalle metsästykselle ja ympäristönmuutoksille, tai kuinka todennäköisesti ne leviävät uudessa ympäristössä, Class toteaa.

***

MSc Barbara Class esittää väitöskirjansa Evolutionary quantitative genetics of animal personality in the wild julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.10.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii tohtori Anne Charmantier (CEFE-CNRS, Montpellier, Ranska) ja kustoksena apulaisprofessori Jon E. Brommer (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

MSc Barbara Class on syntynyt vuonna 1990 Ranskassa. Class suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) vuonna 2013 Strasbourgin yliopistossa Ranskassa. Väitöksen alana on ekologia. Class työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0469387245, barbara.class@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/class_barbara.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6956-2

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 19.10.2017 8:30 ,  Päivitetty 19.10.2017 8:38

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto