Syöpäpotilaiden oireiden hoidossa on parannettavaa (Väitös: LL Maria Silvoniemi, 9.11.2018, keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia)

​Turun yliopiston tiedote 2.11.2018

Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan LL Maria Silvoniemi kartoitti lääkäreiden näkemyksiä palliatiivisesta hoidosta ja eutanasiasta sekä ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavien potilaiden oireita ja elämänlaatua solunsalpaajahoidon aikana.

Tutkimuksen ensimmäisessä osiossa suomalaisille lääkäreille tehtiin kyselytutkimus elämän loppuvaiheen hoidosta. Tutkimuksessa selvisi, että parantumattomasti sairaiden potilaiden oireiden hoidon osaamisessa on puutteita ja että lääkärit tarvitsevat tässä lisäkoulutusta.

– Erityisesti kivun hoidon osaaminen koettiin puutteelliseksi. Neljäsosa lääkäreistä ilmoitti joskus kokevansa epävarmuutta tilanteessa, jossa joutuu kohtaamaan parantumattomasti sairaan tai kuolevan potilaan, Silvoniemi kertoo.

Työssään parantumattomasti sairaita hoitavista erikoislääkäreistä vain 19 % kannatti eutanasian laillistamista. Suurin osa lääkäreistä arvioi, että asianmukainen ja riittävä palliatiivinen hoito voisi vähentää potilaiden mahdollisia eutanasiatoiveita.

Kivun voimakkuus yhteydessä elinaikaan

Väitöskirjan toisessa osiossa ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavien potilaiden oireita kartoitettiin kuuden kuukauden tutkimusjaksolla solunsalpaajahoidon aikana. Kipu, yskä, hengenahdistus, väsymys ja unettomuus olivat potilaiden tärkeimmät oireet.

– Potilaiden elämänlaatu oli heikentynyt hoidon aloituksen aikaan. Naisilla elämänlaatu oli tutkimusjakson aikana parempi ja kipua oli vähemmän kuin miehillä. Kivun voimakkuus lisääntyi tutkimusjakson aikana, erityisesti miehillä, ja fyysinen toimintakyky heikkeni, Silvoniemi sanoo.

Kivun voimakkuus oli myös yhteydessä elinaikaan. Mitä enemmän kipua potilaalla oli, sitä lyhyempi oli myös elinajanodote. Lisäksi alentunut sosiaalinen toimintakyky ennusti lyhyempää elinaikaa.

Hoidon kulmakivenä säännöllinen oireiden mittaaminen

Oireiden kartoittaminen säännöllisesti kyselylomaketta käyttäen on tärkeää potilaan hoidon kannalta. Tutkimuksessa käytettiin Edmonton Symptom Assessment Scale (ESAS) -kyselyä. Tutkimus osoitti kyselyn mittaavan oireita luotettavasti ja soveltuvan hyvin päivittäiseen käyttöön potilashoidossa.

– Keuhkosyövän hoitoa tulisi arvioida elinaikahyödyn lisäksi oireiden lievittymisen ja elämänlaadun näkökulmasta. Hoidon laatua voitaisiin parantaa lääkäreiden koulutuksen lisäämisellä ja säännöllisen oirekartoituksen avulla, Silvoniemi päättää.

***

LL Maria Silvoniemi esittää väitöskirjansa Physicians' views on palliative care and assessment of symptoms of non-small cell lung cancer patients julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.11.2018 klo 12. (Turun yliopisto, Dentalia, Arje Scheinin -sali, Lemminkäisenkatu 2, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Jussi Koivunen (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Eeva Salminen. Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Maria Silvoniemi on syntynyt vuonna 1975 ja kirjoitti ylioppilaaksi Lohjan lukiossa vuonna 1994.  Silvoniemi suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2000. Väitöksen alana on keuhkosairausoppi ja kliininen allergologia.

Väittelijän yhteystiedot: p 050 344 2175, marber@utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/silvoniemi_maria.jpg
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7427-6  

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 2.11.2018 8:30 ,  Päivitetty 2.11.2018 8:34

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto