Yksityisoppikouluja kannattanut oikeisto pelkäsi ruotsalaisen koulumallin rantautumista Suomeen (Väitös: VTM, KM Ville Okkonen, 2.12.2017, poliittinen historia)

​Turun yliopiston tiedote 27.11.2017

Eduskunta päätti peruskoulusta vuonna 1968, mutta koulujärjestelmälain tulkinnanvaraisuus antoi välineitä haitallisena pidetyn reformin toimeenpanon vaikeuttamiseksi. Okkosen väitöskirjassa on historiantutkimuksen menetelmin selvitetty, mitä peruskoulun poliittinen vastustus oli, mihin se perustui ja kuinka se kehittyi sekä mitkä vastustuksen yhteiskunnalliset vaikutukset olivat.

Tutkimuksessa selvisi peruskoulun vastustamisen kiinnittyneen yksityisoppikoulujen säilyttämiseen sekä niille annettuihin poliittisiin merkityksiin.

– Peruskoulukamppailun poliittiset ristiriidat kärjistyivät, kun 1960-luvun lopulla Kokoomus ajautui oppositioon, vasemmistoyhteistyö tiivistyi ja perinteisen oikeiston hegemonia vakiintuneina pidetyissä instituutioissa kyseenalaistui. Peruskoulutaisteluissa nousi esille myös vasemmiston käynnistämä valtiosäännön kokonaisuudistus, jonka keskiössä olivat yksityisomaisuuden perustuslainsuoja ja eduskunnan päätöksentekosäännöt, Okkonen sanoo.

Tutkimuksessa selvisi perinteisen oikeiston puolustaneen yksityisoppikoululaitosta ja vanhempien valinnanvapautta sekä vieroksuneen sosiaali- ja verovaltion politiikkaa, johon kunnallinen yhtenäiskoulu liitettiin. Okkosen mukaan koulujen omistuskysymys mahdollisti perustuslakien hyödyntämisen peruskoulun vastustamisessa.

– Vasemmistovetoiset lainsäädäntöhankkeet yhdessä kulttuurielämän ja kansallisten historiakuvien murroksen kanssa syvensivät oikeiston kokemusta sosialismin salakavalasta leviämisestä ja perinteisiksi miellettyjen arvojen hämärtymisestä. Perinteinen oikeisto varoitteli ruotsalaisen yhteiskunta- ja koulumallin rantautumisesta Suomeen.

Peruskoulun vastustajat vetosivat Okkosen mukaan eduskunnassa ja sanomalehdissä kansainvälisiin sopimuksiin ja Suomen perustuslakeihin, joiden varassa reformi kuvattiin ihmisoikeuksien ja Suomen oikeusjärjestyksen vastaisena.

– Perinteisen oikeiston piirissä oikeusjärjestyksen ajateltiin suojaavan yksityisoppikoulujen säilymistä ja vanhempien valinnanvapautta. Lisäksi juridisesta argumentaatiosta etsittiin perusteita yksityisoppikoulujen puolustamisen näennäiselle epäpoliittisuudelle, Okkonen kertoo.

***

VTM, KM Ville Okkonen esittää väitöskirjansa Peruskoulua vastaan - yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966–1975 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 2.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu 1 -luentosali, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Pauli Kettunen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Louis Clerc (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

VTM, KM Ville Okkonen on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Laanilan lukiossa Oulussa vuonna 2005. Okkonen suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2009 (KM) Lapin yliopistossa ja vuonna 2012 (VTM) Turun yliopistossa. Väitöksen alana on poliittinen historia. Okkonen työskentelee Turun yliopistossa projektitutkijana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0449706679, vpokko@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/okkonen_ville.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6974-6

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 27.11.2017 9:30 ,  Päivitetty 27.11.2017 9:36

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto