Agricola hyödynsi eri kielikontakteja kirjasuomea kehittäessään (Väitös: FK Duha Elsayed, 19.1.2018, suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus)

Turun yliopiston tiedote 15.1.2018

Pitää kuuluu vanhaan omaperäiseen sanastoon, jossa se tarkoitti alun perin ’hallussa pitämistä’ tai ’kiinnittyneenä olemista’. Nykykielessä verbi on niin monimerkityksinen, että on vaikeaa hahmottaa yhteyttä esimerkiksi ’otteessa pitämisen’ (Avustaja piti sateenvarjoa puheenjohtajan pään päällä), ’käytössä, omistuksessa tai huollossa pitämisen’ (pitää koiraa, pitää samaa vanhaa takkia), ’kiintymyksen’ (pitää lapsista) tai ’jotain mieltä olemisen’ (Pidin Marttia Paavona) välillä. Samaan aikaan yksipersoonaisena verbi on mitä tavallisin ’pakon’ tai ’varmuuden’ ilmaiseva (Terveysliikkujan pitää saada liikunta-annoksensa päivittäin; Tämän ei pitäisi kestää enemmän kuin tunnin). Viimeksi mainitussa merkityksessä pitää-verbi on yksipersoonainen, modaalista välttämättömyyttä, velvollisuutta tai pakkoa ilmaiseva nesessiiviverbi. 

Agricola oli kääntäjänä sekä oman aikansa lapsi että moderni ammattilainen 

Elsayed tutki Mikael Agricolan tapaa käyttää käännöstuotannossaan pitää-nesessiiviverbiä. Kielentutkijoiden tiedossa on ollut, että pitää oli vanhassa kirjasuomessa ruotsin skola-verbin tyypillinen käännösvastine. Agricola käytti verbiä teoksissaan 4 091 kertaa.

– Agricola käyttää runsaasti esimerkiksi ruotsin mallin mukaista pitää-futuuria (mullaxi sinun pite tuleman) ja tarkoitusta ilmaisevia pitäisi-sivulauseita (Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupungist ylesmeni Judeaan Dauidin Caupungin ioca cutzutan Bethlehem…ette henen piteis mös itzens aruauttaman). Sittemmin tällaiset ilmaukset ovat takertuneet kielenhuoltajien verkkoihin, marginalisoituneet uskonnolliseen ja maagiseen kieleen ja lopulta lähes kokonaan syrjäytyneet sieltäkin, Elsayed toteaa. 

Kääntäjänä Agricola oli Elsayedin mukaan sekä oman aikansa lapsi että moderni ammattilainen siinä mielessä, että hän pyrki ensisijaisesti kääntämään alkuperäiskielestä, mutta käytti apunaan myös aikalaiskäännöksiä. 

– Uuden testamentin osalta tämä tarkoitti, että kreikan lisäksi lähtöteksteinä oli latinan-, saksan- ja ruotsinkielisiä teoksia. Erityisesti ruotsinnokset, Thet Nyia Testamentet 1526 ja Gustav Vasas Bibel 1540–1541, saivat esikuvan aseman, ja Agricolasta tuli poikkeuksellisen intensiivisen kontaktikieliopillistumisen monikielinen agentti, mikä tarkoittaa, että hän kopioi ruotsin kielen rakenteita suomeen suomen omista aineksista, Elsayed kertoo. 

Agricola hyödynsi käännöksissään myös lounaismurteiden aineksia 

Tutkimuksessa selvisi, että ruotsin skola-verbin ja Agricolan pitää-verbin vastaavuus ei kuitenkaan ole täydellinen. 

Skola- ja pitää-verbin yhteyden takana on yhtä lailla vuosisatainen naapuruus ja elävä kaksikielisyys kuin suomen kirjakielen syntyvaiheisiin ajoittuva, poikkeuksellisen intensiivinen kielikontakti. Se vaikutelma, että Agricola olisi mekaanisesti kääntänyt jokaisen tekstissä vastaan tulleen skola-verbin pitää-verbillä, osoittautui vääräksi, Elsayed toteaa. 

Viime vuosina nopeasti kehittyneet kielitieteen teoriat tarjoavat uudenlaisia näkökulmia myös kirjasuomeen. Kontaktikieliopillistumisteoria hylkää jyrkän jaon omaan ja vieraaseen. Yksitasoinen konstruktioteoria esittää ilmaukset muoto- ja merkityspiirteiden kimppuina, jotka kielenkäyttäjä muistaa ja tunnistaa. Elsayedin tutkimus osoittaa yksityiskohtaisesti, kuinka agricolalaiset konstruktiot osin vieraan mallin mukaan rakentuivat omaperäisistä, erityisesti lounaismurteisista aineksista. 

– Lounainen murrepiirre on esimerkiksi pitää-verbin rakenteeseen kuuluva MA-infinitiivi (esimerkiksi pitää teken, nykyisin tavallisesti pitää teh), joka aina on futuurisessa suhteessa pitää-verbiin, Elsayed kertoo.

Pitää-verbin käännösten yksityiskohtainen analyysi suuntaa huomion kielenmuutoksen mekanismiin. Elsayedin mukaan kielenmuutos eteni siten, että sinänsä täysin kielenmukainen ilmaus tuli aluksi tulkituksi uudella tavalla. Toistojen tietä uusi merkitys latautui vähitellen konstruktion osaksi. 

– Kun lisäksi Raamatun kontekstissa kaikki on lopulta palautettavissa joko jumalallisen tahdon tai aiemmin esitetyn profetian toteutumaksi, pitää tuli hyvin ymmärretyksi myös uusissa funktioissaan. Jostakin näkökulmasta se oli kääntäjältä aina sopiva valinta, Elsayed kiteyttää. 

***

FK Duha Elsayed esittää väitöskirjansa Agricolan pitää nesessiiviverbi kielikontaktin ytimessä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.1.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Jaakko Leino (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Tuomas Huumo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. 

FK Duha Elsayed on syntynyt vuonna 1964, ja hän kirjoitti ylioppilaaksi Voikkaan lukiossa Kuusankoskella vuonna 1983. Korkeakoulututkintonsa (FK) Elsayed suoritti Turun yliopistossa vuonna 1995. Väitöksen alana on suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus. 

Väittelijän yhteystiedot: p. 0440150053, duha.elsayed@utu.fi 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/elsayed_duha.jpg (kuva: Veronica Suominen) 

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7028-5

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 15.1.2018 9:15 ,  Päivitetty 15.1.2018 9:38

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto