Arktisen kauppamerenkulun edellytykset Pohjoisreitillä vähäiset vielä pitkään (Väitös: KTM Tuomas Kiiski, 3.2.2017, toimitusketjujen johtaminen)

​Turun yliopiston tiedote 26.1.2017

KTM Tuomas Kiiski tarkastelee toimitusketjujen johtamisen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan kauppamerenkulun toimintaedellytyksiä Pohjoisreitillä, joka on osa Koillisväylänä tunnettua reittiä.

‒ Viime aikoina media ja osin myös tutkimuskirjallisuus on välittänyt mielikuvaa, jossa ilmastonmuutoksen myötä avautuvien arktisten merireittien taloudellinen merkitys tulee olemaan huomattava. Venäjän arktisten merialueiden läpi kulkevaa Pohjoisreittiä on pidetty näistä kaikkein tärkeimpänä. Pohjoisreittiin liittyy useita ennakko-odotuksia, joista osa on epärealistisia, Kiiski sanoo.

Toimintaedellytykset reitillä ovat poikkeuksellisen riippuvaisia useista tekijöistä, kuten ilmasto-olosuhteista, poliittisesta ilmapiiristä sekä hyödyke- ja rahtimarkkinoiden suhdanteista.

‒ Nykyisin mikään näistä tekijöistä ei tue laajamittaista kansainvälistä kauttakulkuliikennettä reitillä. Sen sijaan Venäjän Jäämeren rannikon liikenteellä on tietty kysyntä. Lähivuosikymmeninä Pohjoisreitin merkitys maailman merenkululle tulee jäämään vähäiseksi.

Kuljetusetäisyysetu ei kerro koko kuvaa Pohjoisreitin taloudellisesta potentiaalista

Pohjoisreitti voi tarjota lyhemmän kuljetusetäisyyden Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Kiiskin mukaan tämä on kuitenkin vain yksi tekijä reitin taloudellisuutta arvioitaessa.

– Pohjoisreitin lyhyempi kuljetusmatka ei automaattisesti tuota vastaavia säästöjä kuljetusajassa tai -kustannuksissa esimerkiksi Suezin kanavaan verrattuna. Käytännössä Pohjoisreitillä päiväkohtaiset kustannukset ovat korkeammat. Myös kulkunopeudet vaihtelevat vuodenajoittain huomattavasti ja rajallinen infrastruktuuri, erityisesti jäänmurtopalvelut, aiheuttaa lisäkustannuksia ja viiveitä. Lisäksi väylien syvyys ja leveys rajoittavat aluskokoja merkittävästi, Kiiski toteaa.

Vähäinen kysyntä ja tarjonta rajoittavat liikenteen kasvua merkittävästi

Tutkimuksen mukaan rajallinen kysyntä on merkittävin rajoite Pohjoisreitin liikenteelle. Sen syitä ovat muun muassa harva asutus, pitkät välimatkat, kausiluonteisuus ja ankara ilmasto. Alueen ainoan merkittävän rahtipotentiaalin muodostavat arktiset luonnonresurssit, joiden hyödyntäminen riippuu maailmanmarkkinoista.

Kuljetustarjontaa rajoittaa puolestaan vähäinen jäänmurtajien ja jäävahvistettujen alusten määrä.

‒ Reitin edellyttämät alukset ovat tavanomaisia huomattavasti kalliimpia rakentaa ja käyttää, ja tällaisten alusten tilaaminen on merkittävä riski varustamoille.

Pohjoisreitin liikenteen ennusteet ja toteutuma kaukana toisistaan

Tuomas Kiiski toteaa, että Pohjoisreitin liikennemäärät ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Lisäksi ennusteet liikenteen kasvusta vaihtelevat erittäin paljon.

‒ Optimistisimpien ennusteiden perusteita on usein vaikea löytää, ja toteutuneet liikennemäärät ovat toistaiseksi jääneet kauas näistä.

‒ Vuonna 2016 kokonaisliikennemäärä oli noin 6,9 miljoonaa tonnia, josta kauttakulkuliikennettä 3 prosenttia. Näitä lukuja on hyvä verrata vaikka Suomen meritse kuljetettuun tavaraliikenteeseen, joka vuonna 2015 oli 89 miljoonaa tonnia, Kiiski kertoo.

Jäämerenradan rakentamiselle vähän perusteita

Useampiakin Suomen mahdollisia liikenneinfrahankkeita, kuten ratayhteyden rakentamista Jäämerelle, on perusteltu Koillisväylän/Pohjoisreitin liikenteen kasvupotentiaalilla.

‒ Väitöskirjatutkimukseni tulokset eivät tue hankkeen perusteluja, koska ne sulkevat pois erityisesti laajamittaisen konttiliikenteen mahdollisuudet lähitulevaisuudessa, väittelijä toteaa.

***

KTM Tuomas Kiiski esittää väitöskirjansa Feasibility of commercial cargo shipping along the Northern Sea Route julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 3.2.2017 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii Dr. Jan Hoffmann (United Nations Conference on Trade and Development - UNCTAD, Sveitsi) ja kustoksena professori Lauri Ojala (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

KTM Tuomas Kiiski on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Naantalin lukiossa 2002. Korkeakoulututkintonsa (KTM) Kiiski suoritti Turun yliopistossa vuonna 2012. Väitöksen alana on toimitusketjujen johtaminen. Kiiski työskentelee Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 373 7077, tmmkii@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/kiiski_tuomas.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/130546

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 26.1.2017 9:10 ,  Päivitetty 26.1.2017 9:17

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto