Haluttu, himoittu, kunnioitettu – Tuomas Akvinolaisen pyhä ruumis (Väitös FM Marika Räsänen 7.12.2013)
​Turun yliopiston tiedote 28.11.2013
 
Tuomas Akvinolainen oli keskiajan tunnetuin antiikin tieteen filosofiaa ja pyhiä kirjoituksia ja opetuksia yhdistävä skolastikko. Hänen kuolemanjälkeinen elämänsä paljastaa hyvin myöhäiskeskiajan vahvasti materiaalisen uskonnollinen kulttuurin. Pyhimysten jäänteet olivat käsin kosketettavina, haistettavina ja maistettavina keskeisiä pyhän ja yliluonnollisen kokemuksessa.
 
Väitöskirjassaan The Restless corpse. Thomas Aquinas’ Remains as the Centre of Conflict and Cult in Late Medieval Southern Italy Tuomas Akvinolaisen ruumiiseen kohdistuneita intohimoja tämän kuoleman jälkeen tarkasteleva Räsänen toteaa, että Tuomas Akvinolainen huomioidaan harvoin pyhimyksenä, joka vaikutti ihmisten elämään myös yliopistomaailman ulkopuolella.

– Tuomaan kuoleman jälkeisissä, hänen ruumiinsa oikeaan sijoituspaikkaan liittyvissä kiistoissa on kaikki hyvän tarinan ainekset: salakähmäisyyttä, petosta, valtapolitiikkaa ja rakkauttakin. Yllättävää kyllä nämä tarinat ovat olleet pitkään unohduksissa ja osin kadoksissakin, Räsänen toteaa.

Hän löysi kertomuksen Tuomas Akvinolaisen ruumiin siirtämisestä eteläitalialaisesta Fossanovan luostarista dominikaaneille Toulouseen Vatikaanin kirjastosta.
– Osallistuin Villa Lantessa järjestetylle keskiaikaisen käsikirjoitusten käyttöön liittyneelle kurssille ja innostuin värikkäästä tarinasta, Räsänen kertoo. Väitöstutkimuksessaan hän on käyttänyt myös aiemmin tutkimatonta, tapahtumiin osallistuneen silminnäkijän luonnosta siirrosta.

Kymmeniä reliikkejä

Tuomas Akvinolainen oli taustaltaan dominikaani, mutta kuoli oleskellessaan sisterssiläisessä luostarissa 1274. Akvinolainen haudattiin reliikkien irrottamisen jälkeen luostarin kirkkoon.

 
– Pyhiinvaeltajat janosivat kosketusta pyhään ruumiiseen: he rukoilivat parannusta vaivoihinsa maatessaan haudan päällä. Samoin he anoivat, että reliikkeinä säilytettäviä ruumiin osia asetettaisiin heidän sairauden runtelemille jäsenilleen, Räsänen kertoo.
 
Dominikaanit halusivat Akvinolaisen ruumiin, mutta Fossanovan luostari suostui luovuttamaan sen vasta sadan vuoden kuluttua kuolemasta. Tuolloin siirrettävänä oli enää 50 luuta. Muut oli jaettu reliikkeinä muun muassa Akvinolaisen seuraajille sekä sisarelle. Niistä merkittävä osa on nykyisin museoissa, osa kirkon hallussa ja niitä kuljetetaan muun muassa juhlapäivinä ihmisten nähtävillä.
 
– Tuomaan ruumiin kokemuksessa oli paljon variaatioita. Esimerkiksi Sermonetassa kylässä Tuomas tunnettiin ennen kaikkea ylenpalttisesta syöpöttelystä ja juopottelusta kärsineiden miesten parantajana. Fossanovassa yksittäisten reliikkien kosketuksesta kaikkosivat risatauti sekä muut kaulan ja niskan alueen sairaudet. Fondin kreivi sijoitti pyhimyksen reliikit makuuhuoneeseensa. Hän uskoi Tuomaan apuun toivoessaan perillistä. Dominikaaneille muisto Tuomaan reliikkien ihanasta tuoksusta oli puolestaan syntisten ajatusten karkottaja, Räsänen luettelee.
 
Väitöstutkimus nostaakin esille useita paikallisyhteisöille tärkeitä Tuomaan kultteja yhden universaalin pyhimyskuvan sijaan. Tutkimus myös ravistaa Akvinolaiseen liittyvän tutkimuksen yltä 1800–1900-lukujen taitteessa vallinneen romantisoinnin ja uskonollisuussävytteisyyden.
 
– Tuomaan tutkimus oli aika päivittää, kansainvälisesti harvinaisen aiheen valinnut Räsänen sanoo.
 
**
 
Lauantaina 7. joulukuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Marika Räsäsen väitöskirja ”The Restless corpse. Thomas Aquinas' remains as the centre of conflict and cult in late medieval southern Italy” (Rauhaton ruumis. Tuomas Akvinolaisen pyhäinjäännökset kamppailun ja kunnioituksen kohteena myöhäiskeskiajan Etelä-Italiassa). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Constant Mews Monash-yliopistosta Australiasta ja kustoksena professori Hannu Salmi.

 

FM Marika Räsänen on syntynyt 1973 Tukholmassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Minna Canthin lukiosta 1992. Filosofian maisteriksi Räsänen valmistui Turun yliopistosta 2001. Räsänen on Turun yliopiston tohtorikoulutettava. Väitös kuuluu kulttuurihistorian alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:
puhelin 02 333 6691 tai 050 542 9743, s-posti marika.rasanen[at]utu.fi

Väittelijän kuva: http://www3.utu.fi/vaittelijat/rasanen_marika.jpg

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 28.11.2013 9:50 ,  Päivitetty 29.11.2013 10:58

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto