Kaupunkiseudut hajautuvat kohti monikeskuksista yhdyskuntarakennetta (Väitös FM Antti Vasanen, 7.6.2013)
Turun yliopiston tiedote 30.5.2013

Yksi merkittävä tekijä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautumisessa on kuntien ja asukkaiden toimiminen eri mittakaavatasoilla. Kuntien kaavoitus rajoittuu niiden rajojen sisäpuolelle, kun taas kaupunkiseudun asukkaat toimivat koko seudun alueella.

– Se, että kunnat toimivat pääsääntöisesti omien rajojensa sisällä mutta kaupunkiseutujen asukkaat ylikunnallisesti, on yksi keskeinen tekijä kaupunkiseutujen monikeskuksisessa kehityksessä, Antti Vasanen sanoo.

Kaupunkiseutujen väestökasvu nopeinta reunoilla

Valtaosa kaupunkiseutujen väestönkasvusta tapahtuu taajama-alueilla, joille rakennetaan uusia asuntoja.

Kasvu on nopeinta kehyskuntien keskustaajamissa. Vanhoilla taajama-alueilla väestö puolestaan vähenee.

– Tämä vähenemiskehitys on ennen kaikkea seurausta lisääntyneestä asumisväljyydestä. Kun pienenevät kotitaloudet asuvat entistä väljemmin, väestökato on väistämätöntä, ellei alueelle rakenneta uusia asuntoja, Vasanen kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että asukkaiden asumistoiveilla oli merkittävä vaikutus kehyskuntien saamassa väestökasvussa. Kehyskuntiin muutetaan nimenomaan pientaloasumisen perässä, kun keskuskaupunkiin muutetaan ensisijaisesti muiden syiden kuin asuinympäristön vuoksi.

– Koska kunnat pystyvät kaavoituksen kautta vaikuttamaan merkittävästi siihen minne ja mitä rakennetaan, korostuu kehyskuntien kaavoituspolitiikka kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen hajautuvassa kehityksessä, Vasanen pohtii.

Työmatkavirrat kertovat kaupunkiseutujen toiminnallisesta muutoksesta

Vasanen kehitti väitöskirjassaan menetelmän, jolla pystytään analysoimaan kaupunkiseutujen monikeskuksisuutta myös toiminnallisesti, työmatkavirtojen avulla.

Tutkimustulosten mukaan eteläisen Suomen kaupunkiseudut ovat työmatkavirtojen avulla tarkasteltuna hyvin voimakkaasti integroituneita.

– Työmatkaliikenne sitoo kaupunkiseuduilla sijaitsevat keskukset tiiviiksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, ja tämä tiivistyminen on viime vuosikymmeninä kasvanut merkittävästi, Vasanen kertoo.

Kaupunkiseutujen toiminnallinen kehitys on kuitenkin kaksijakoista. Etenkin suurimpien kaupunkiseutujen ydinalueet muodostavat tiiviisti kytkeytyneen kokonaisuuden, jossa työmatkavirrat suuntautuvat monipuolisesti alueen eri osiin.
Seutujen reuna-alueet ovat puolestaan kytkeytyneet ydinalueeseen perinteisen yksisuuntaisen työmatkaliikenteen kautta.

– Tieverkolla ja erityisesti kehäteillä näyttäisi olevan suuri merkitys seutujen toiminnallisessa kehityksessä. Koska kehätiet ovat helposti saavutettavissa kaikkialta kaupunkiseudulta, kerää niiden varteen keskittyneet keskukset myös liikennevirtoja laajasti seudun eri osista, Vasanen toteaa.

-----------------

Perjantaina 7. kesäkuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi FM Antti Tapio Vasasen väitöskirja ”Evolving polycentricities: the development of urban spatial structure in Finnish urban regions” (Muotoutuvat monikeskuksisuudet: kaupunkirakenteen kehitys Suomen kaupunkiseuduilla). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Harry Schulman Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori emeritus Harri Andersson.

FM Antti Vasanen on syntynyt vuonna 1977 Porissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1996 Lavian lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 2005 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tutkijana. Väitös kuuluu maantieteen alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: puhelin 02 333 5587 tai 050 410 2294, s-posti antava[at]utu.fi (Vasanen on puhelinyhteyden kuulumattomissa väitöksen aattona 6.6.)

Väittelijän kuva: http://www3.utu.fi/vaittelijat/vasanen_antti.jpg

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa:  https://www.doria.fi/handle/10024/90493
Asiasana: Viestintä;
Tagit:
Julkaistu 30.5.2013 9:15 ,  Päivitetty 30.5.2013 13:22

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto