Keskenään riitelevät suuryritykset pysyvät usein pois oikeussalista (Väitös: OTK Anna-Liisa Autio, 1.3.2014, prosessioikeus)

​Turun yliopiston tiedote 21.2.2014

Yritykset näkevät oikeudenkäynnin tärkeänä riidanratkaisumekanismina. Käytännössä riidat kuitenkin halutaan usein ratkaista välimiesmenettelyllä. Välimiesmenettelylausekkeesta sopiminen tarkoittaa sitä, että osapuolet sopivat samalla, ettei asiaa viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

– Yritysten mukaan oikeudenkäyntiä tulisi nopeuttaa ja tuomareiden liike-elämän asiantuntemusta kasvattaa esimerkiksi asiantuntijoiden käyttöä ja tuomareiden erikoistumista lisäämällä, jotta yleisten tuomioistuinten lainkäyttö eli tuomitseminen riitaoikeudenkäynnissä olisi tarkoituksenmukaista, Autio kertoo.

Julkisuus, kesto ja tuomioistuinten asiantuntemus arveluttavat

Perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus oikeuttavat yrityksiä käyttämään valtion tarjoamia oikeuspalveluja. Tuomiovalta kuuluu yleisille tuomioistuimille, ja yrityksillä on oikeus viedä riitansa ratkaistaviksi tuomioistuimeen. Yritykset voivat ratkaista riitojaan myös vaihtoehtoisilla mekanismeilla kuten neuvottelemalla, sovittelemalla, välimiesmenettelyllä tai esimerkiksi asiantuntijan avulla.

– Riidanratkaisumekanismin valintaan vaikuttavat yritysten toimintatavat, riidan laatu ja intressi, mutta olennaisesti myös riidanratkaisumekanismin saatavuuteen liittyvät tekijät. Tutkimuksesta selvisi myös, että hämmästyttävän harvalla kotimaisella suuryhtiöllä on riidanratkaisustrategia, Autio kertoo.

Autio hyödynsi tutkimuksessaan empiiristä oikeustutkimusta, jossa otoksena oli 250 suurinta suomalaisyritystä. Kotimaisten yritysten riidanratkaisua myös vertailtiin erityisesti riidanratkaisuun Englannissa.

– Oikeudenkäynnin julkisuus, kesto ja tuomioistuinten asiantuntemuksen kyseenalaistaminen ovat tulosten mukaan tekijöitä, jotka saavat yrityksiä välttämään oikeudenkäyntejä. Sen sijaan oikeudenkäynnin kustannuksilla ja tuomion ennakoitavuudella ei ollut tällaista vaikutusta.

Tulokset osoittavat, että mitä suurempia yrityksen liikevaihto ja henkilöstömäärä ovat, sitä enemmän oikeudenkäynnin ja tuomion julkisuus sekä oletettu tuomioistuinten asiantuntemuksen puute vaikuttavat yritysten riidanratkaisutapoihin.

Yksityinen riidanratkaisu heikentää yritystoiminnan läpinäkyvyyttä

Lainkäytön asemaa ja saatavuutta yritysten riidanratkaisussa lähestyttiin paitsi yritysten, myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Oikeudellisen kysymyksen sisältävien asioiden riidanratkaisu ei saisi siirtyä kokonaan yksityisesti ratkaistavaksi.

– Oikeuden kehittyminen voi vaarantua, jos oikeudellista arviointia sisältyvät asiat siirtyvät yksityisesti ja pääsääntöisesti ei-julkisesti ratkaistaviksi. Tuomiovallan siirtyminen yksityiselle puolelle voi vaikuttaa haitallisesti aineellisen oikeuden arvostukseen ja tuomioistuinten asemaan yhteiskunnassa, Autio huomauttaa.

Samalla riippumattomien tuomioistuinten mahdollisuus ottaa laintulkinnallisesti kantaa talouselämän sopimuksiin tai menettelytapoihin vähenee. Yritysten liiketoiminnan läpinäkyvyys heikkenee, eikä tieto lain oikeasta tulkinnasta ja esimerkiksi sopimuksen kohtuullisuudesta uusissa tilanteissa välity toimijoille.

– Tarvittaisiinkin sopiva tasapaino oikeudenkäynnin ja sille vaihtoehtoisten menettelyjen välille.

Autio kertoo, että Keskuskauppakamari on hiljattain uudistanut välimiesmenettelysääntönsä.

– Nyt välitystuomioiden julkisuus on tietyin edellytyksin mahdollista, mikä on nähtävä myönteisenä kehityksenä.

***

Lauantaina 1. maaliskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Calonia, Cal1-auditorio, Caloniankuja 3) julkisesti tarkastettavaksi oikeustieteen kandidaatti Anna-Liisa Aution väitöskirja ”Lainkäyttö yritysten riidanratkaisussa”. Virallisina vastaväittäjinä toimivat asianajaja, OTT Gisela Knuts Roschier Asianajotoimisto Oy:stä ja professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Johanna Niemi.

OTK Anna-Liisa Autio on syntynyt 1964 Karinaisissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1983 Elisenvaaran lukiosta. Oikeustieteen kandidaatiksi hän valmistui vuonna 1991 Turun yliopistosta. Autio toimii viskaalina Turun hovioikeudessa. Väitös kuuluu prosessioikeuden alaan.

Väittelijän yhteystiedot: 0400 746 446, anna-liisa.autio(at)utu.fi
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/autio_anna-liisa.jpg

Vitöskirja ilmestyy Lakimiesliiton Kustannuksen julkaisusarjassa. Kirjaa voi tilata Kauppakamarikaupasta, http://www.kauppakamarikauppa.fi/Kaikki-tuotteet/Lainkaeyttoe-yritysten-riidanratkaisussa

Tlaukset myös sähköpostitse osoitteesta kustannus@helsinki.chamber.fi tai puhelimitse numerosta 09 2286 0360.

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 21.2.2014 8:25 ,  Päivitetty 23.11.2014 10:21

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto