Keskiajan runoilijat tunsivat kinastelun ominaispiirteet (Väitös: FM Hanna Salmi, 2.12.2017, englannin kieli)

​Turun yliopiston tiedote 24.11.2017

Keskiaikainen koulutus ja kulttuuri olivat läpikotaisin väittelyperinteen kyllästämää. Esimerkiksi yliopistoissa väittely oli toinen kahdesta pääasiallisesta opetusmetodista luento-opetuksen ohella. Tämä vaikutus heijastui myös kirjallisuuteen, jossa niin sanottu kiistarunous oli erittäin suosittua koko Euroopassa. Kiistarunoissa mielikuvitusolennot pantiin väittelemään yhteiskunnallis-filosofisista kysymyksistä, kuten naisten asemasta.

– Väittelykulttuuri perustui ajatukseen, että totuus saadaan parhaiten selville antamalla eri näkökulmien edustajille mahdollisuus selvittää paremmuutensa reilussa kilpailussa. Aikalaiset olivat kuitenkin tietoisia siitä, että asiallinen väittely saattoi muuttua henkilökohtaisuuksiin meneväksi kinasteluksi ja oman erinomaisuuden korostamiseksi. Tätä taipumusta parodioitiin myös runoudessa, Salmi kertoo.

Runoilijat ottavat humoristisen näkemyksen vakaviin teemoihin

Salmen tutkimien runojen teemat ovat usein vakavia, edelleen ratkaisematta olevia kysymyksiä. Jo mainitun naisten aseman lisäksi pohdittiin esimerkiksi sitä, onko perimällä vai kasvatuksella suurempi merkitys yksilön luonteeseen.

Vakavatkin pohdinnat puettiin kuitenkin yleensä leikkimieliseen muotoon. Esimerkiksi nöyryyden ja ylpeyden välistä väittelyä kuvaavassa runossa kiistelemässä on kaksi housuparia: pröystäilevät uusinta italialaista muotia edustavat samettihousut ylpeyden henkilöitymänä, kun taas yksinkertaiset englantilaiset villakangaspöksyt symbolisoivat nöyryyttä.

– Runoissa esiintyy suhteellisen paljon henkilöön meneviä hyökkäyksiä, kuten solvauksia. Myös omakehu on varsin yleistä, ja väitteitä voidaan tukea hyvin monenlaisiin ja epämääräisiin auktoriteetteihin viitaten. Vastustajan argumentteja liioitellaan, ja puhujan omat näkemykset esitetään ainoina mahdollisina. Kaiken kaikkiaan analyysissa korostuivat konfliktia kärjistävät strategiat. Runoja ei siis voi pitää mitenkään esimerkillisinä malleina väittelyn kannalta, vaan tekijöiden tarkoituksena lienee ollut paremminkin varoittavan tai naurettavan mallin esittäminen, Salmi toteaa.

Keskiaikaisissa runoissa konflikteja ratkottiin osittain samoilla keinoilla kuin nykyään

Väittely on eräänlainen kielipeli, jossa vastustaja yritetään voittaa erilaisilla hyökkäävillä tai puolustavilla ’siirroilla’. Salmi keskittyi tutkimuksessaan näihin siirtoihin ja niissä käytettäviin konfliktin kielellisiin piirteisiin.

Runoista löytyi pitkälti samoja ilmiöitä kuin nykyäänkin, mutta niissä esiintyi myös sellaisia siirtoja, joita ei nykyajan konfliktipuheen tutkimuksessa ole tunnistettu riitatilanteisiin liittyviksi. Näitä olivat negatiiviset ennusteet ja niin sanotut formulaatiot, eli tiivistelmät vastustajan argumenteista, silloin kun ne esitetään epäedullisessa valossa.

– Kiistarunojen kieltä on kaikkiaan tutkittu yllättävän vähän. Löydökseni lisäävät ymmärrystämme konfliktiin historiallisesti liittyneistä käsityksistä ja sen kirjallisesta esittämisestä. Näitä piirteitä esiintyy kuitenkin hyvin todennäköisesti myös nykyajan ristiriitatilanteissa, vaikka kaikkia niistä ei olekaan tutkimuksissa havaittu. Eri konteksteissa korostuvat erilaiset piirteet, ja siksipä olisikin äärimmäisen tärkeää tutkia mahdollisimman monenlaisia tekstejä eri aikakausilta ja eri tilanteista, jotta päästäisiin perehtymään kielellisten resurssien koko kirjoon. Tämänkaltainen työ on mitä keskeisintä perustutkimusta, Salmi korostaa.

***

FM Hanna Salmi esittää väitöskirjansa Early English Debate Poetry as Conflict Talk julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 2.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Quantum, Auditorium, Vesilinnantie 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Merja Kytö (Uppsala universitet, Ruotsi) ja kustoksena professori Matti Peikola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Hanna Salmi on syntynyt vuonna 1980 Taivassalossa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiossa vuonna 2000. Salmi suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) vuonna 2008 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on englannin kieli. Salmi työskentelee apurahatutkijana Turun yliopistossa.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 824 4548, hanna.salmi@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/salmi_hanna.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7008-7

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 24.11.2017 12:15 ,  Päivitetty 24.11.2017 12:20

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto