Koululuokan hierarkkisuus johtaa aggressiivisuuteen (Väitös: MS Claire Garandeau, 16.5.2014, psykologia)

​Kiusaaminen on toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, johon liittyy kiusaajan ja kiusatun välinen voiman tai vallan epätasapaino. Vaikka luokkatoverit eivät useinkaan pidä kiusaavista oppilaista henkilökohtaisella tasolla, he kuitenkin näkevät nämä suosittuina, dominoivina ja vaikutusvaltaisina – keskeisinä toimijoita vertaisryhmässä. Oman statuksen pönkittämistä onkin arveltu yhdeksi kiusaamisen keskeiseksi motiiviksi.

Tärkeä kysymys on, vaikuttaako kiusaajan suosio vertaisryhmässä intervention tehokkuuteen; onko suositun kiusaajan toimintaan puuttuminen erityisen haastavaa. Garandeau totesi väitöstutkimuksessaan KiVa Koulu -ohjelman vähentävän kiusaamiskäyttäytymistä tehokkaimmin sellaisilla kiusaajilla, joiden status oli keskitasoa tai alle keskitason.

– Suosittujen kiusaajien toimintaa on huomattavasti vaikeampi muuttaa. Kiusaaminen on suosituille kiusaajille palkitsevaa, eivätkä he siksi ole motivoituneita muuttamaan toimintaansa, Garandeau kertoo.

Lisäksi kiusaamista sivusta seuraavat oppilaat puuttuvat epätodennäköisimmin juuri suosittujen kiusaajien toimintaan.

Aggressiivisilla oppilailla on korkea status?

Hierarkkisessa ryhmässä toverisuosio ja valta keskittyvät harvoille; ryhmissä vallitsee selkeä nokkimisjärjestys. Aiemmin ei ole ollut selvää lisääkö vai vähentääkö statushierarkia aggressiivisuutta. Hierarkioita on pidetty välttämättöminä ja jopa vuorovaikutuksen sujuvuutta edistävinä, kun kukin tietää oman paikkansa.

Garandeau havaitsi kiusaamista esiintyvän erityisen paljon juuri hierarkkisissa koululuokissa.

Aiemmassa tutkimuksessa on todettu aggressiivisten oppilaiden olevan suosittuja erityisesti luokissa, joissa aggressiivisuuden taso on kaiken kaikkiaan korkea. Garandeau havaitsi väitöstutkimuksessaan, että ryhmän hierarkkisuus on vieläkin tärkeämpi aggressiivisten oppilaiden suosiota selittävä tekijä. Aggressiivisilla oppilailla on usein korkea status eli he ovat suosittuja erityisesti hierarkkisissa ryhmissä.

***

Perjantaina 16. toukokuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-auditorio, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi MS Claire Garandeaun väitöskirja ”School Bullies’ Quest for Power: Implications for Group Dynamics and Intervention” (Kiusaaja hakee valtaa: seuraukset ryhmädynamiikan ja interventioiden kannalta). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jennifer Lansford (Duke University, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Christina Salmivalli.

MS Claire Garandeau on syntynyt 1978 Ranskassa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1995. Hän valmistui maisteriksi (englannin kieli ja kirjallisuus) ensin Michel de Montaigne-Bordeaux III -yliopistosta vuonna 2000 ja psykologian maisteriksi René Descartes-Paris V -yliopistosta 2006. Hän on työskennellyt Turun yliopistossa vuodesta 2009. Väitös kuuluu psykologian alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:
puhelin 046 624 7116, s-posti clagar[at]utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/garandeau_claire.jpg

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/96575

 

Keywords:
Tags:
Published date 9.5.2014 10:00 ,  Modified date 9.5.2014 10:03

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 02 333 51

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
   
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista
© Turun yliopisto