Lastenvaatteiden avulla kuvataan ja luodaan lapsuutta (Väitös: FM Päivi Roivainen, 21.1.2017, kansatiede)

​Turun yliopiston tiedote 12.1.2017

Turun yliopistossa väittelevä Päivi Roivainen tarkastelee väitöstutkimuksessaan alle kouluikäisten lasten vaatteita. Väitöskirjassa esitellään seitsemän lastenvaatesaarta, jotka kuvaavat lastenvaatteiden kautta lapsiin ja lapsuuteen liittyviä ihanteita, käytäntöjä ja kokemuksia.

– Lapsuuden käsitteeseen liittyy paljon pyhyyttä ja toiveita onnellisesta, viattomasta ajanjaksosta, jonka pohjalle rakentuu tasapainoinen aikuinen elämä ja identiteetti. Lapsuuden maailma halutaan pitää tietyiltä osiltaan erillään aikuisten maailmasta. Tätä erottelua pidetään yllä myös lastenvaatteiden avulla, minkä vuoksi niiden toivotaan esimerkiksi olevan väreiltään ja malleiltaan iloisia ja lapsenomaisia, Roivainen sanoo.

Lasten oma ääni kuuluviin

Tutkimuksen pääasiallisina aineistoina on käytetty Helsingin kaupunginmuseon lastenvaatekokoelmia sekä 5–7-vuotiaiden lasten haastatteluja. Lisäksi Roivainen on käynyt tutkimusta varten läpi runsaasti muuta aineistoa, kuten lastenhoitokirjallisuutta ja kyselyvastauksia. Lasten pukemiseen liittyvän keskustelun analyysi avaa uusia näkökulmia niin aineellisen kulttuurin tutkimukseen kuin käsityksiimme lapsuudesta.

– Lasten haastattelujen avulla toin kuuluviin myös lasten oman äänen. Keskustelin lasten kanssa paitsi heidän omista vaatteistaan, myös museokokoelmissa olevista lastenvaatteista, Roivainen kertoo.

Lapsiin liittyvät museokokoelmat kertovat lapsuuden historiasta useimmiten aikuisten näkökulmasta. Kokoelmiin on talletettu vain vähän lasten omaa historiaa, kuten lasten omia kokemuksia esineistä.

– Lapsiin liittyvät museokokoelmat kuvaavat lähinnä hyväosaista lapsuutta, johon liitetään henkilökohtaisia ja nostalgisia merkityksiä. Ne lapset, joiden lapsuus ei vastaa lapsuuden käsitteeseen liittyviä toiveita onnellisesta ja viattomasta lapsuudesta, jäävät usein näkymättömiin myös museokokoelmissa, Roivainen toteaa.

Vaatteita tulkitaan aistien avulla

Tutkimuksessa nostetaan esille aistien merkitys vaatteiden ja materiaalisen kulttuurin tulkitsemisessa. Lastenvaatteiden aineellisuus välittyy niiden väreissä, malleissa ja materiaaleissa. Vaatteiden käyttämiseen liittyy monenlaisia aistihavaintoja, elämyksiä ja kokemuksia.

– Lapsille on tärkeää, että vaatteet tuntuvat, tuoksuvat ja näyttävät miellyttäviltä. Myös aikuisten lapsuusmuistoissa aistikokemukset ovat keskeisiä. Esteettinen, aistinvarainen tai emotionaalinen elämys voi olla osa myös museoesineen merkityksiä, Roivainen kertoo.

Lastenvaatteet myös muokkaavat lasten käyttäytymistä ja toimintaa. Esimerkiksi leikkivän, liikkuvan ja runsaasti ulkoilevan lapsen ihanne on ollut Suomessa keskeinen. Tämän vuoksi kehitetyt käytännölliset, teknisistä materiaaleista valmistetut ulkoilupuvut ohjaavat lapsia ulkoleikkeihin. Samalla ulkoiluvaatteet ovat myös tasa-arvoistaneet tyttöjen ja poikien liikkumista.

Vaikka vaatteet vaikuttavat liikkumiseen ja käyttäytymiseen, ne eivät kuitenkaan pakota vain yhdenlaiseen toimintaan.

– Vaatteiden moniaistiset ominaisuudet avaavat lapsille leikin ja mielikuvituksen maailman, jossa tavallisetkin vaatteet voivat olla taianomaisia – vihreästä haalarista tulee kaalimadon ruumis tai kissamekon kautta lapsi muuttuu itse kissaksi, Roivainen kuvailee.

***

FM Päivi Roivainen esittää väitöskirjansa Puettu lapsuus – Löytöretkiä lastenvaatteiden saarille julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 21.1.2017 klo 12.00 (Turun yliopisto, Janus-sali, Sirkkalan kasarmi, Kaivokatu 12, Turku).
Vastaväittäjänä toimii dosentti, Metsämuseo Luston intendentti Leena Paaskoski ja kustoksena professori Helena Ruotsala (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

FM Päivi Roivainen on syntynyt vuonna 1979 Sonkajärvellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Linnan lukiossa Kajaanissa vuonna 1998. Korkeakoulututkintonsa (FM) Roivainen suoritti Turun yliopistossa vuonna 2005. Väittelijä työskentelee amanuenssina Suomen Kansallismuseossa. Väitöksen alana on kansatiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 5271 616, pahero(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/roivainen%20p%c3%a4ivi.jpg , kuva: Ilari Järvinen / Museovirasto.

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/130369
 
 **
 
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 12.1.2017 8:10 ,  Päivitetty 12.1.2017 8:21

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto