Liikkumista edistävä avustaminen osa hoitotyöntekijöiden osaamista (Väitös: MScN Heidrun Gattinger, 10.11.2017, hoitotiede)

​Turun yliopiston tiedote 1.11.2017

Liikuntarajoite vaikuttaa hoidosta riippuvaisen henkilön fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämään. Hoitohenkilökunta tarvitsee osaamisperustan toteuttaakseen liikkumista edistävää ja turvallista avustamista. Nämä vaatimukset sisältyvät kinestetiikan lähestymistapaan.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin ja arvioitiin sveitsiläisten hoitajien liikkumista edistävän osaamisperustan arviointia. Kolmivaiheisessa väitöstutkimuksessa luotiin määritelmä hoitotyöntekijöiden osaamisesta liikkumisen avustamisessa, koska aikaisempaa määritelmää aiheesta ei ollut. Lisäksi tutkimuksessa kehitettiin kaksi arviointimittaria; toinen liikkumista edistävän havainnointiin KCO (Kinaesthetics Competence Observation) ja toinen itsearviointiin KCSE (Kinaesthetics Competence Self-Evaluation). Kehitetyillä mittareilla kerättiin havainnointi- ja kyselyaineisto kolmen sveitsiläisen hoitolaitoksen hoitajilta.

Itsearvioinnin rinnalle tarvitaan osaamisen havainnointia

Aineisto kerättiin havainnoimalla hoitajien työtä kolmessa sveitsiläisessä hoitolaitoksessa (hoitajat=48, asukkaat=31) käyttämällä KCO-mittaria. Tämän lisäksi itsearviointikysely (KCSE) lähetettiin 180 hoitajalle.

Itsearvioinnin perusteella hieman vajaa puolet (43 %) hoitotyöntekijöistä arvioi liikkumisen avustamisen osaamisensa erittäin hyväksi. Kuitenkin havainnoinnin perusteella vastaavan tason saavutti vain 15 %.

– Itsearviointi on hyvä keino arvioida kehittämiskohteita ja lisäkoulutuksen tarpeita. Koska itsearviointi on subjektiivinen tapa arvioida osaamista, sen rinnalla on hyvä käyttää myös osaamisen havainnointia. Havainnoinnilla voidaan tunnistaa puutteet ja kehittämisalueet, joita henkilö ei itse tunnista omassa osaamisessaan, Turun yliopistossa väittelevä Heidrun Gattinger sanoo.

Uusia mittareita voidaan hyödyntää hoitotyön kehittämisessä

Korkeampi osaamisen taso liikkumisen avustamisessa oli yhteydessä liikkumisen avustamiseen liittyvän koulutuksen määrään, työkokemukseen vanhainkodissa ja työajan (kokoaikainen- tai osa-aikainen työ) kanssa.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä hoidosta riippuvaisen henkilön liikkumista, elämänlaatua sekä henkilöstön tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

– Tutkimuksessa kehitetyt mittarit ovat luotettavia, ja niitä voidaan hyödyntää hoitohenkilökunnan turvallisen liikkumisen avustamisen osaamisperustan subjektiivisessa ja objektiivisessa arvioinnissa. Edistyksellisemmät liikkumisen tukemisen lähestymistavat voivat tulevaisuudessa muuttaa hoitotyön laatua merkittävästi, Gattinger arvioi.

***

MScN Heidrun Gattinger esittää väitöskirjansa Development and evaluation of two instruments to assess nursing staff's competence in mobility care based on kinaesthetics julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 10.11.2017 kello 12.00 (Turun yliopisto, ICT-talo, Lambda-luentosali, Joukahaisenkatu 3-5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Satu Elo (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Helena Leino-Kilpi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

MScN Heidrun Gattinger on syntynyt vuonna 1976 Itävallassa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MScN) vuonna 2011 Wienin yliopistossa Itävallassa. Väitöksen alana on hoitotiede. Gattinger työskentelee tutkimusassistenttina University of Applied Sciences FHS St. Gallenissa Sveitsissä.

Väittelijän yhteystiedot: p. +41 79 821 13 05, heidrun.gattinger@fhsg.ch
 
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/gattinger_heidrun.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6979-1  

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 1.11.2017 10:40 ,  Päivitetty 1.11.2017 10:40

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto