Liikunnan intensiteetti säätelee endorfiinien vapautumista ja liikunnan aikaansaamia tuntemuksia (Väitös: FM Tiina Saanijoki, 16.6.2018, kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede)
​Turun yliopiston tiedote 12.6.2018
 
Liikunnan aikaansaamat tuntemukset vaikuttavat liikunnan harrastamiseen. Ihmiset hakeutuvat mukavalta tuntuvan tekemisen äärelle ja välttävät ikäviltä tuntuvia asioita. Kansankielessä liikunnan aikaansaama mielihyvä yhdistetään yleensä jyllääviin endorfiineihin.
 
Tiina Saanijoki selvitti väitöstutkimuksessaan kovatehoisen intervalliharjoittelun (high-intensity interval training, HIIT) ja perinteisen, terveyssuositusten mukaisen kohtuukuormitteisen liikunnan aikaansaamia tuntemuksia aikaisemmin liikuntaa harrastamattomilla terveillä sekä tyypin 2 diabeetikoilla ja esidiabeetikoilla kahden viikon treenijakson aikana. Lisäksi Saanijoki tutki aivokuvantamismenetelmiä hyödyntäen liikunnan intensiteetin vaikutusta endorfiinien vapautumiseen. Saanijoki tarkasteli myös endorfiinien vapautumisen yhteyttä liikunnan aikaansaamiin mielialavaikutuksiin sekä ruuan palkitsevuuteen.

Kovatehoinen intervallitreeni voi soveltua myös diabeetikoille

Saanijoen väitöstutkimus osoittaa, että terveyden kannalta tehokas kovatehoinen intervallitreeni HIIT tuntuu odotetusti huomattavasti raskaammalta ja epämiellyttävämmältä kuin perinteinen kestävyysharjoittelu. Näin kokivat niin liikunnallisesti passiiviset terveet kuin tyypin 2 diabetesta tai sen esiastetta sairastavat aikuisetkin.
 
Merkittävä havainto oli, että HIIT-harjoitteluun kuitenkin tottuu nopeasti. Jo muutaman treenikerran jälkeen positiiviset tuntemukset harjoittelun jälkeen kääntyivät nousuun ja stressin tunne puolestaan laskuun. Tunnemuutosten vauhdikas positiivinen kehitys kertoo nopeasta fyysisestä ja henkisestä sopeutumista säännöllisesti toistuvaan rankkaankin liikuntaharjoitteluun.
 
– Erityisen kiinnostavaa oli, että diabeetikot ja esidiabeetikot vaikuttivat tottuvan HIIT-harjoitteluun jopa paremmin kuin terveet koehenkilöt. Havainto on tärkeä, koska nimenomaan diabeetikot ja esidiabeetikot hyötyisivät valtavasti säännöllisestä liikunnasta. Tulokset voivat siten kannustaa jatkamaan alussa hyvin raskaaltakin tuntuvaa liikuntaharrastusta, Saanijoki toteaa.

HIIT vapauttaa endorfiineja aivoissa

Saanijoki havaitsi tutkimuksessaan myös, että liikunnan intensiteetti säätelee endorfiinien vapautumista aivoissa. HIIT-harjoitus sai aikaan voimakkaan endorfiiniryöpyn terveillä liikunnanharrastajilla, kun taas tavanomainen, liikuntasuositusten mukainen tunnin mittainen aerobinen harjoitus ei saanut aikaan vastaavaa. 

HIIT-harjoitus lisäsi koehenkilöissä negatiivisia tuntemuksia, mikä oli yhteydessä endorfiinien vapautumiseen. Erittäin raastavassa treenissä endorfiinien tarkoitus on todennäköisesti auttaa elimistöä kestämään kovan treenin aiheuttamaa fyysistä ja henkistä stressiä.

– Yllättävää oli, ettei tunnin aerobinen treeni saanut aikaan merkittävää endorfiinien vapautumista. Yksilöllinen vaihtelu koehenkilöiden välillä oli kuitenkin suurta. Niillä koehenkilöillä, joilla tunnin aerobisen treenin jälkeen hyvänolon tuntemukset ja euforisuus lisääntyivät, havaittiin myös endorfiinien vapautumista. Näin ollen liikunnan aiheuttamat niin positiiviset kuin negatiivisetkin tuntemukset näyttävät välittyvän osin saman välittäjäainejärjestelmän kautta, Saanijoki kertoo.

Endorfiinien vapautuminen voi säädellä ruokamielitekoja liikunnan jälkeen

Saanijoen väitöstutkimuksessa ilmeni myös, että endorfiinien vapautuminen tunnin aerobisen harjoituksen jälkeen oli yhteydessä aivojen mielihyväjärjestelmän aktivoitumiseen herkullisia ruokakuvia katsottaessa. Mitä enemmän endorfiineja vapautui, sitä enemmän aivot aktivoituivat herkkukuvista.
 
– Mielihyvän ennakointi ja odotus aktivoivat voimakkaasti aivojen mielihyväjärjestelmää. Se voi aktivoitua esimerkiksi herkullisesta ruokamainoksesta, ja mieliteon vastustaminen voi olla vaikeaa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että liikunta voi muokata ruokamielitekoja suuntaan jos toiseen, Saanijoki kertoo.
 
– Suurempi endorfiinien vapautuminen liikunnan jälkeen ennusti suurempia herkkuvasteita. Tämä erittäin kiinnostava havainto voi osaltaan selittää, miksi liikunnan jälkeen tietyt ruuat voivat tuntua houkuttelevammilta kuin toiset. Löydös voi osaltaan selittää myös sitä, miksi liikunta yksinään, ilman syömisen tarkkailua, ei välttämättä ole paras laihdutuskeino. Energiavaje saatetaan kompensoida syömällä herkkuja, joita endorfiinien vapautumisen myötä voi kovasti tehdä mieli, Saanijoki kiteyttää.
 
***
FM Tiina Saanijoki esittää väitöskirjansa Neurobiology of physical exercise: Perspectives on psychophysiological effects and opioidergic neurotransmission julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 16.6.2018 klo 12.00 (Tyks, T-sairaala, Risto Lahesmaa -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
 
Vastaväittäjänä toimii professori Minna Huotilainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juhani Knuuti (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
 
FM Tiina Saanijoki on syntynyt vuonna 1984 ja kirjoitti ylioppilaaksi Hyrylän lukiossa Tuusulassa vuonna 2003. Saanijoki suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2010 Turun yliopistossa (FM). Väitöksen alana on kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede. Saanijoki työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.
 
Väittelijän yhteystiedot: p 050 3292564 tiina.saanijoki@utu.fi
 
 
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7283-8
 

Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 
 
 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 12.6.2018 8:50 ,  Päivitetty 12.6.2018 9:55

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto