Liikunta ja kestävyyskunto vaikuttavat suotuisasti valtimoiden venyvyyteen ja pienentävät rasvamaksan riskiä (Väitös: LL Kristiina Pälve, 19.1.2018, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)
​Turun yliopiston tiedote 10.1.2018
 
Maailman terveysjärjestö WHO:n viimeisimmän katsauksen mukaan sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailmanlaajuisesti yleisin kuolinsyy. Suomessa kuolleisuus on vähentynyt huomattavasti 1970-luvulta lähtien, mutta edelleen sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat vajaan puolet työikäisten kuolemista.
 
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että valtimoiden paksuuntuminen ja jäykistyminen ovat yhteydessä verenpaine-, valtimokovettuma- ja sepelvaltimotaudin kehittymiseen. Myös maksan rasvoittuminen on yhteydessä muun muassa kohonneeseen sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Liikunta vaikuttaa suotuisasti glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan sekä tulehdusta ilmaiseviin merkkiaineisiin

Kristiina Pälveen väitöstutkimus toteutettiin osana Turun yliopiston laajaa, pitkittäistä Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimusta. Tutkimus käynnistyi vuonna 1980, jolloin selvitettiin 3596, iältään 3–18-vuotiaan, lapsen ja nuoren sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Heidän liikuntatottumuksiaan selvitettiin kyselykaavakkeella ja verinäytteet analysoitiin vuosina 1986, 2001, 2007 ja 2011. Kaulavaltimoiden ultraäänitutkimukset tehtiin vuosina 2001 ja 2007. Tutkimuskohortin kuntotestaus tehtiin rasitusergometrialla vuosina 2008–2009 ja maksan ultraäänikuvaukset vuonna 2011.
 
– Tutkimuksessani selvisi, että liikunta oli suotuisasti yhteydessä moniin sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, muun muassa glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan sekä tulehdusta ilmaiseviin merkkiaineisiin. Tämä yhteys pysyi, vaikka tulokset vakioitiin lihavuusmuuttujilla ja tupakoinnilla 10 vuoden seurannan aikana. Kestävyyskunto taas oli käänteisesti yhteydessä muun muassa lepopulssiin, seerumin triglyserideihin, insuliiniin ja tulehdusmerkkiaineiseen (C-reaktiivinen proteiini), Pälve kertoo.
 
Vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä 9–15-vuotiaiden poikien ja 18–24-vuotiaiden nuorten aikuisten 21 vuotta myöhemmin mitattuun kaulasuonten venyvyyteen. Tätä yhteyttä ei nähty 9–15-vuotiailla tytöillä. Liikunta ei myöskään ollut yhteydessä kaulavaltimoiden paksuuteen.

Kestävyyskunto voi ehkäistä rasvamaksaa

Sen sijaan parempi kestävyyskunto oli yhteydessä pienenpään rasvamaksan riskiin. Tämä yhteys säilyi merkitsevänä huolimatta painoindeksistä, vyötärönympäryksestä, liikunnasta, tupakoinnista, alkoholin käytöstä tai seerumin rasva-arvoista, insuliinista, glukoosista ja C-reaktiivisesta proteiinista.
 
– Tutkittavilla, jotka olivat ylipainoisia, mutta hyväkuntoisia, oli pienempi rasvamaksan esiintyvyys kuin tutkittavilla, jotka olivat ylipainoisia ja huonokuntoisia. Liikunnalla nähtiin samanlainen yhteys rasvamaksan riskiin, utta kun otettiin huomioon kestävyyskunto, voitiin huomata, että sillä oli pelkkää liikunnan määrää suurempi merkitys rasvamaksan riskiin, Pälve lisää.
 
***
LL Kristiina Pälve esittää väitöskirjansa Physical activity, cardiorespiratory fitness and cardiovascular health julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 19.1.2018 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
 
Vastaväittäjänä toimii dosentti Hannu Vanhanen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Olli Raitakari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
 
LL Kristiina Pälve on syntynyt vuonna 1981 ja kirjoitti ylioppilaaksi Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa Turussa vuonna 2000. Korkeakoulututkintonsa (LL) Pälve suoritti Turun yliopistossa vuonna 2007. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede. Pälve työskentelee TYKSin Sydänkeskuksessa sydän- ja rintaelinkirurgiaan erikoistuvana lääkärinä.
 
Väittelijän yhteystiedot: p. 02 313 7970, krsoma@utu.fi  
 
 
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7102-2
 

Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 10.1.2018 8:00 ,  Päivitetty 10.1.2018 8:00

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto