Luova maisema muutoksen ymmärtämisen kehyksenä (Väitös: FM Paulina Nordström, 23.10.2018, maantiede)

​Turun yliopiston tiedote 17.10.2018

Nordström yhdistelee väitöskirjassaan maantiedettä, taidetta ja filosofiaa. Hän on tutustunut maisemaa koskeviin kirjoituksiin sekä kahden aikalaisen Alain Badioun ja Gilles Deleuzen tapahtuman filosofiaan.

– Olen tutkinut taiteen roolia maiseman käsitteen muodostumisessa maantieteilijöiden ja lähitieteiden edustajien kirjoituksissa. Minua kiinnosti paitsi, miten taide on vaikuttanut maiseman käsitteeseen, myös miten maiseman käsite itsessään voidaan ymmärtää kehystämisen taiteena. Kun kirjoittaa jostain, maalaa samalla palan todellisuutta uudelleen. Maiseman käsitteen avulla voimme ymmärtää moniaistista suhdettamme ympäristöön, Nordström kertoo.

Nordströmin väitöstutkimus oli luonteeltaan kokeilevaa ja taide oli läsnä prosessissa alusta loppuun. Kirjallisen työn ohessa syntyi myös kaksi visuaalista tuotosta: valokuvaessee ja valokuvakirja, jotka molemmat pyrkivät tavoittamaan ympäristön tunnun sekä välittämään sen kosketeltavaksi ja yhdistettyinä sanoihin myös uudelleen tulkittavaksi katsojalleen.

Moniaistisen näkemisen hetki muuttaa kokijaansa

Tutkimuksessaan Nordström yhdistää maiseman käsitteen Badioun ja Deleuzen tulkintoihin tapahtumasta. Yhdistelmän kautta on mahdollista tarkastella, miten ihmisen moniaistinen näkeminen muuttuu suhteessa ympäristöön.

– Joko näkemisemme muuttuu vasta, kun kohtaamme jotain, joka ravisuttaa tavanomaista tapaamme ymmärtää asioita, tai näkemisemme muuttuu aina kun olemme vuorovaikutuksessa, jolloin minä on aina eri kuin hetki sitten, Nordström kuvaa.

Badioun ja Deleuzin erilaiset tulkinnat tapahtumasta auttavat Nordströmin mukaan ymmärtämään muutosta. Kun tapahtuma käsitetään laveasti, se voi tarkoittaa esimerkiksi poliittista murrosta tai arkipäiväistä kohtaamista.

– Kärjistäen Badiou on radikaalien muutosten tulkki, Deleuzen kautta voidaan tarkastella pieniä muutoksia. Badioulle tapahtuman kenttiä ovat tiede, taide, matematiikka ja rakkaus. Tapahtumat rikkovat totuttuja tapoja sekä tuovat mukanaan mahdollisuuden uudenlaisten tapojen syntyyn. Deleuzelle jokainen toisto sisältää muutoksen, eli muutumme jo totuttua reittiä kävellessämme tai keskustellessamme keskenämme, Nordström sanoo.

Kohtaamisen paikat herättelivät pohtimaan muutoksen tilallisuutta

– Tutkimukseni ollut sattumien yhteenlaskematon summa. Tämän vuoksi en tietoisesti käytä sanaa empiirinen tutkimus, vaan puhun kohtaamisten paikoista. Näillä tarkoitan tilanteita, jotka ovat antaneet sysäyksen luovuuden pohtimiseen muutoksena, Nordström täsmentää.

Väitöskirjatyön kohtaamisen paikat vaihtelevat installaatiotaiteesta ja osallistuvasta teatterista laserkeilattuihin khimeirisiin pistepilviin ja lasiarkkitehtuuriin.

– Kun laserkeilaimen säde kohtaa liikkuvan kohteen ja tallentaa sen laitteen muistiin, tietokoneen ruudulla pisteet näyttäytyvät jatkumona, joka ei pysähdy nykyhetkeen, vaan kurkottaa menneen ja tulevan välillä. Kirkaspintainen lasiarkkitehtuuri taas tuo pinnalleen sekä sisällä että ulkona olevan. Kun lasipintaa katsoo tarkkaa, näkee, miten se elää lähellä ja kaukana olevien liikkuvien ja liikkumattomien kohteiden vuorovaikutuksesta. Näiden kohtaamisten kautta, luulen ymmärtäväni, mitä Deleuze tarkoitti kirjoittaessaan pinnasta tapahtumana, Nordström päättää.

***

FM Paulina Nordström esittää väitöskirjansa Creative landscapes: events at sites of encounter julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa tiistaina 23.10.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Quantum, Auditorium, Vesilinnantie 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Harriet Hawkins (University of London, Iso-Britannia) ja kustoksena emeritus professori Harri Andersson (Turun yliopisto). Väitöstilaisuus pidetään englanniksi.

FM Paulina Nordström on syntynyt vuonna 1983 ja kirjoitti ylioppilaaksi Paraisten lukiossa vuonna 2002. Nordström suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2009. Väitöksen alana on maantiede. Nordström työskentelee Turun yliopistossa projektitutkijana.

Väittelijän yhteystiedot: p 0405312373, pernord(a)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/paulina-nordstrom-27.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7364-4

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 17.10.2018 8:00 ,  Päivitetty 17.10.2018 8:00

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto