Luovuus ja vieraiden kielten vaikutus näkyvät Agricolan yhdyssanoissa (Väitös: FM Tanja Toropainen, 25.8.2017, suomen kieli)

​Turun yliopiston tiedote 17.8.2017

Yhdyssanojen erilaisuuteen vaikuttaa se, että samalla kun Agricola ja hänen aikalaisensa kirjoittivat ensimmäisiä suomenkielisiä tekstejä, he samalla myös loivat kirjakielen. Uusi kirjakieli ei ole samalla tavalla normitettua ja säännöteltyä kuin vakiintunut kirjakieli. Lisäksi kirjakieli pohjautui vieraskielisistä teksteistä tehtyihin käännöksiin, joten kirjoituksiin tuli monenlaisia vieraiden kielten piirteitä, jotka näkyvät myös yhdyssanarakenteissa.

Agricolan teoksissa esiintyy runsaasti vieraiden kielten mallin mukaan muodostettuja yhdysverbejä, joita nykykielessä on vähän (esimerkiksi edeskäydä, lähestulla, läpitsepistää). Agricolalla on paljon myös yhdysperäisiä adverbeja, joita ei nykyisin hahmoteta yhdyssanoiksi (esimerkiksi jokapäivä, minkätähden). Yhdyssubstantiivejakin on paljon – kuten nykykielessä –, mutta niiden osuus eri lekseemeistä on 48 prosenttia ja tekstiesiintymistä vain 35 prosenttia, kun vastaavat luvut nykykielessä ovat 89 ja 82 prosenttia.

Rohkeaa kokeilua ja yhdistelyä

Monet Agricolan yhdyssanoista ovat tilapäismuodosteita. Aikalaiset eivät ryhtyneet niitä käyttämään, eivätkä sanat ole säilyneet nykykieleen.

– Usein juuri tilapäismuodosteissa näkyy Agricolan luovuus, kun hän on rohkeasti kokeillut erilaisia rakenteita ja yhdistelmiä – esimerkiksi heikkomielistyä, jalopuhe, korvapuustella. Joskus Agricolan käyttämä yhdyssanatyyppi on yleistynyt käytössä vasta vuosisatoja hänen jälkeensä, Turun yliopistossa väittelevä Tanja Toropainen kertoo.

On Agricolalta jäänyt kieleen pysyvääkin. Varsinkin monet keskeiset keskiajan hengelliseen kielenkäyttöön kuuluneet yhdyssanat ovat välittyneet Agricolan teosten kautta ja vakiintuneet pysyväksi osaksi sanastoa (esimerkiksi hiippakunta, luontokappale, opetuslapsi).

Yhdyssanojen yhteen ja erikseen kirjoittamista Agricolan teoksissa on pidetty erittäin epäsäännöllisenä.

– Systemaattisesti toteutettu tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei yhdyssanojen yhteen ja erikseen kirjoittaminen ole Agricolan teoksissa niin epäjohdonmukaista kuin aiemmin on luultu, Toropainen kertoo.

***

FM Tanja Toropainen esittää väitöskirjansa Yhdyssanat ja yhdyssanamaiset rakenteet Mikael Agricolan teoksissa julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.8.2017 klo 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Kaarina Pitkänen-Heikkilä (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori emerita Kaisa Häkkinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

FM Tanja Toropainen on syntynyt vuonna 1975 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Luostarivuoren lukiossa vuonna 1994. Toropainen suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) Turun yliopistossa vuonna 2001. Väitöksen alana on suomen kieli. Toropainen työskentelee Turun yliopistossa yliopisto-opettajana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 565 0203, tamava@utu.fi
 
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/toropainen-tanja.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6875-6  

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 17.8.2017 7:50 ,  Päivitetty 17.8.2017 7:55

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto