Maantieteelliset käsitykset Australian mantereesta syntyivät Britti-imperiumin eri toimijoiden yhteistyönä (Väitös: FM Johanna Skurnik, 25.11.2017, yleinen historia)

Turun yliopiston tiedote 17.11.2017

Skurnik tarkastelee tutkimuksessaan, kuinka Iso-Britannian imperiumissa tuotettiin maantieteellistä tietoa Australiasta 1800-luvun keskivaiheilla. Arkistoaineiston, erilaisten painettujen julkaisujen sekä laajan Australian siirtokuntia hallinnoiden kuvernöörien ja Iso-Britannian siirtomaaministeriön välisen kirjeenvaihtoaineiston avulla Skurnik havainnollistaa maantieteellisen tiedon muodostumisen ja vakiintumisen prosessia. Tutkimuksessa osoitetaan, että avain prosessin ymmärtämiseen piilee eri toimijoiden välisessä tiedonvaihdossa ja yhteistyössä.

– Kiinnostukseni aiheeseen kumpuaa näennäisen yksinkertaisista kysymyksistä: Miten aiemmin tuntemattomista asioista ja ilmiöistä muodostetaan tietoa? Miksi tiettyjä materiaaleja, esimerkiksi karttoja, pidetään tai ei pidetä uskottavina kuvauksina maailmasta? Olen tarkastellut näitä kysymyksiä historiallisesti 1800-luvun koloniaalisen Australian kontekstissa. Tutkimukseni osoittaa millaisten sosiaalisten ja poliittisten prosessien tuloksena tietoa muodostettiin useiden eri toimijoiden yhteistyön tuloksena, Skurnik kertoo. 

Maantieteellisen tiedon muodostaminen useiden toimijoiden jakama prosessi

Maantieteellisen tiedon muodostaminen maailmasta on monivaiheinen prosessi. Esimerkiksi yksittäisen tutkimusmatkailijan tekemä havainto tulee merkittäväksi vasta kun tieto jaetaan. Toisto määrittää sen luotettavuuden.

– Yksittäiset tiedon muruset saivat tai menettivät voimansa määrittää Australian mannerta liikkuessaan toimijalta toiselle ja tullessaan välitetyksi eri medioiden kautta. Brittien rakentamat tilalliset ja tiedolliset käsitykset mantereesta vakiintuivat ja levisivät arkipäiväisen tietotyön ja toiston tuloksena. Ne myös syrjäyttivät Australian alkuperäisten asukkaiden tavat määritellä mannerta ja sen luonnonmaantieteellisiä elementtejä, Skurnik toteaa. 

Skurnikin erityisen tarkastelun kohteena olivat Australiassa työskennelleet kuvernöörit, maanmittarit, tutkimusmatkailijat sekä Isossa-Britanniassa työskennelleet virkamiehet ja paikallisen maantieteellisen seuran, Royal Geographical Societyn, jäsenet ja kartografit. 

– Yhdessä nämä toimijat muodostivat tiedonvaihdannan ketjuja, joissa tietoa yhtäältä välitettiin eteenpäin ja toisaalta sitä myös muokattiin muotoilemalla tekstejä julkaisuja varten ja visualisoimalla tutkimusmatkojen monisatasivuiset raportit kartoilla. Tietyt yksittäiset toimijat, kuten esimerkiksi vakituisissa viroissa siirtomaaministeriössä työskennelleet virkamiehet ja kartografit, olivat avainasemassa näissä prosesseissa, Skurnik kertoo. 

Menetelmällisiä lähtökohtia tietorakenteiden muodostumisen tutkimukselle 

Skurnik kiinnitti aineiston analyysissa erityistä huomiota tiedon käsittelystä kertoviin marginaalimerkintöihin, muistioihin ja tutkimusmatkailijoiden tekstien ja karttojen julkaisemisen valmisteluun liittyviin materiaaleihin.

– Sananmukaisesti marginaalisilta ja hajanaisilta tuntuvat merkinnät ovat ensisijaisen tärkeitä pyrittäessä ymmärtämään, mitä eri toimijat ovat ajatelleet lukemastaan, millaisin periaattein he ovat välittäneet saamiaan materiaaleja eri tahoille tai muokanneet niitä. Tutkimukseni osoittaa, että näissä tilanteissa käytännöllisillä asioilla eikä vain esimerkiksi imperialistisilla ideologioilla oli suuri merkitys, Skurnik sanoo. 

Kiinnittämällä huomiota niihin prosesseihin, joiden tuloksena tuloksena esimerkiksi samaa tekstiä käytettiin eri julkaisuissa ja samat kartat olivat käytössä eri puolilla maailmaa, voidaan ymmärtää, kuinka Australian maantiedettä koskevat käsitykset muodostuivat ja vakiintuivat. Skurnikin tutkimus antaa siten avaimia tarkastella maailmaa koskevien tietorakenteiden syntymistä ja muuttumista.

– Tutkimukseni menetelmät ja analyyttiset välineet ovat sovellettavissa eri historiallisiin konteksteihin, ja tietyillä varauksilla myös nykyhetkeä koskevan tiedon muodostuksen tutkimukseen, Skurnik kiteyttää. 

***

FM Johanna Skurnik esittää väitöskirjansa Making Geographies: The Circulation of British Geographical Knowledge of Australia, 1829–1863 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 25.11.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Sirkkalan kasarmialue, Minerva, Janus-sali, Kaivokatu 12, Turku). 

Vastaväittäjänä toimii professori Raymond B. Craib (Cornell University, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Taina Syrjämaa (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. 

FM Johanna Skurnik on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Kastun lukiossa vuonna 2005. Skurnik suoritti korkeakoulututkintonsa vuonna 2012 Turun yliopistossa. Skurnik työskentelee Turun Suomalaisen Yliopistoseuran koordinaattorina. Väitöksen ala on yleinen historia. 

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 3212 697, jeskur@utu.fi 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/skurnik_johanna.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6991-3

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 17.11.2017 12:00 ,  Päivitetty 17.11.2017 12:27

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto