Ohitusleikkaus voi viedä sepelvaltimotautipotilaan ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle (Väitös: LL Anna Lautamäki, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede, 9.6.2017)

​Turun yliopiston tiedote 1.6.2017

Sepelvaltimotauti on yleinen kansantauti länsimaissa ja se on edelleen yleisin kuolinsyy maailmassa. Tärkein hoitomuoto sepelvaltimotaudissa on muokattavissa olevien riskitekijöiden vaikutusten hallinta elintapamuutosten ja lääkityksen avulla. Edenneessä oireisessa taudissa pallolaajennus ja ohitusleikkaus ovat vakiintuneita hoitokäytäntöjä.

– Ohitusleikkauksen ja pallolaajennuksen hyötyjä on laajalti tutkittu. Tästä huolimatta selkeää käsitystä hoidon valinnasta kaikissa erityisryhmissä ei ole syntynyt, vaikka suurimmalla osalla potilaista oikean hoidon, leikkauksen tai pallolaajennuksen, valinta on mittavan tieteellisen tutkimustiedon valossa hyvin tunnettu. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli tutkia toimenpiteiden eroja erityisryhmissä eli alle 50-vuotiaiden potilaiden tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavien potilaiden keskuudessa, Turun yliopistossa väittelevä Anna Lautamäki kertoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että toisin kuin aiemmin on ajateltu, myös vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa sairastavat potilaat hyötyvät kirurgisesta toimenpiteestä. Nämä potilaat olisi hyvä nähdä kandidaatteina ohitusleikkaukselle vastaavin kriteerein kuin potilaat ilman munuaisten vajaatoimintaa.

Elämänlaatukyselytutkimuksen perusteella todettiin, että laskevat pistemäärät elämänlaadun mittarissa ohitusleikkauksen jälkeen ennustavat sydäntapahtumia myöhemmässä vaiheessa kaikilla potilasryhmillä. Väitöstutkimus antaa tietoa ennusteellisista tekijöistä tiettyjen myöhäisvaikutusten osalta potilailla, joille tehdään sepelvaltimotaudin vuoksi kajoava hoito.

Nuorilla potilailla todettiin suhteellisen paljon uusintatoimenpiteitä pallolaajennuksen jälkeen siitä huolimatta, että potilasryhmän ennuste on hyvä ja merkittävien sydäntapahtumien määrä on alhainen.

– Tämä löydös viittaa siihen, että nuorilla potilailla sepelvaltimotauti saattaa olla aggressiivisesti etenevää tyyppiä.

Työkyvyttömyysputkeen kesken toipumisen

Tutkimuksessa myös havaittiin, että nuorilla potilailla esiintyy paljon työkyvyttömyyseläkettä. Suurin osa työkyvyttömyyseläkkeen syistä oli sydänperäisiä. Eläköityvillä potilailla todettiin kuitenkin vain vähän sydän- ja aivoinfarkteja ja uutta sydäntoimenpidettä vaativaa oiretta sydäntoimenpiteen jälkeen. Siksi juuri sydänperäisistä syistä johtuvan työkyvyttömyyseläkkeen pitäisi olla harvinaista tässä potilasryhmässä.

– Tutkimustulos on mahdollisesti selitettävissä terveydenhuollon toimijoiden liian varovaisella asennoitumisella sepelvaltimotautipotilaisiin. On mahdollista, että etenkin alkuvaiheessa raskaan ohitusleikkauksen jälkeen ajatellaan potilaiden olevan ”tarpeeksi” sairaita työkyvyttömyyseläkkeelle ottamatta huomioon todellisuudessa erittäin hyvää toipumisennustetta. Tulkintaa tukee se, että tutkimuksessa mukana olleet potilaat jäivät kovin usein työkyvyttömyyseläkkeelle noin vuoden kuluttua ohitusleikkauksesta, Lautamäki sanoo.

Lyhytaikaisen sairausajan päivärahan pituus leikkauksen jälkeen on tyypillisesti vuosi. Osa potilaista saattaa ohjautua työkyvyttömyysputkeen, vaikka toimenpiteestä toipuminen ja leikkaustuloksen suoma toimintakyky ei ole vielä tiedossa. 

– Työkykyarvioon saattaa myös vaikuttaa perusteeton pessimismi: ajatellaan, että sydäntoimenpiteen läpikäynyt ihminen on riittävän sairas saamaan pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen. Samalla unohdetaan, että etenkin nuorella potilaalla eliniänennusteen turvaamisen ohella toimenpiteen tärkein tavoite on juuri toimintakyvyn palauttaminen. Tämä toteutuukin valtaosalla hoidetuista, vaikka toimenpiteet eivät tietenkään palauta kaikkien potilaiden työkykyä, Lautamäki sanoo.

***

LL Anna Lautamäki esittää väitöskirjansa ASPECTS OF CORONARY REVASCULARIZATION  - With Special Reference to Renal Impairment and Permanent Work  Disability julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 9.6.2017 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Risto lahesmaa -sali, Hämeentie 11, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Leo Ihberg (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Juhani Airaksinen (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Anna Lautamäki on syntynyt vuonna 1989 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Liedon lukiossa 2008. Lautamäki suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2015. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede. Lautamäki työskentelee Keski-Suomen keskussairaalassa erikoistuvana lääkärinä.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 568 5990, aklaut@utu.fi
 
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/lautamaki_anna.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä https://www.doria.fi/handle/10024/134996

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 1.6.2017 8:30 ,  Päivitetty 1.6.2017 8:33

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto