Puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet rikosoikeudenkäynneissä merkittävästi (Väitös: OTL Markku Fredman, 19.5.2018, oikeustiede)

​Turun yliopiston tiedote 17.5.2018

Suomessa alkoi 1980-luvun lopulla suurten prosessiuudistusten sarja, joilla uudistettiin rikosoikeudenkäynnit jo 1890-luvulla ilmaistujen suuntaviivojen mukaisesti. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn puolustusasianajaja sai vuonna 1989 uusia tehtäviä rikosten esitutkinnassa, ja sen jälkeen on tullut jatkuvasti uusia menettelyjä ja muutoksia, joissa puolustajan rooli on ollut keskeinen.

– Tehtävien lisääntyminen ja niiden entistä suurempi vaativuus johtivat siihen, että vuonna 2001 säädettiin syytetyn avustaminen sallituksi vain lakimieskoulutuksen saaneille. Vuonna 2013 otettiin käyttöön toimilupajärjestelmä, jonka jälkeen puolustajaksi kelpasi vain asianajaja, oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja tai niin sanottu lupalakimies, Markku Fredman kertoo.

Vuonna 2014 tuli voimaan säännös, jonka mukaan rikoksesta epäillylle on määrättävä puolustaja viran puolesta hänen tahdostaan riippumatta, jos oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen sitä edellyttää.

– Puolustusasianajajat ovat saaneet uusia tehtäviä muun muassa pakkokeinoasioissa, kuulusteluavustamisessa, syyteneuvotteluissa, todistajien kuulemisessa, asiantuntijatodistelussa, elinkautisvankien vapauttamismenettelyssä, poissa olevan päämiehen edustamisessa, luovuttamisasioissa ja rikosasioista tiedottamisessa. Ihmisoikeuksien valvonta perustuu yksilövalituksille ja asianajajat ovatkin tehneet Suomesta satoja valituksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen rikosprosessiin liittyen, Fredman sanoo.

Puolustusasianajajille on siirtynyt aiemmin tuomareille kuuluneita tehtäviä

Suurin muutos puolustusasianajajien työssä on tapahtunut tuomioistuimissa sovellettavassa oikeudessa. Kansallisten normien rinnalle ovat tulleet ihmisoikeusvelvoitteet ja EU:n sääntely. Koko oikeuslähdeoppi on uudistunut.

– Enää vastausta ei löydy vain lakia ja kommentaarikirjaa lukemalla. Asianajajan on tunnettava erilaisten oikeuslähteiden laaja verkosto ja osattava poimia osin jopa ristiriitaisesta aineistosta päämiehen etua ja oikeutta tukevat perusteet. Asianajajan on ymmärrettävä, miten tuomarit tekevät työnsä ja millaisilla perusteilla he ratkaisevat käsittelemänsä jutut. Asianajajan tulee vedota sellaisiin oikeuslähteisiin, jotka tuomarit kokevat itseään ohjaaviksi. Aina kyse ei ole enää laista tai lain esitöistä, vaan kyse voi olla myös perustuslain tai direktiivin tulkinnasta taikka ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta, Fredman toteaa.

Fredmanin mukaan aiemmin riitti, että asianajaja pyysi hovioikeutta tarkistamaan onko alioikeus ratkaissut jutun oikein. Nykyisin edellytetään, että asianajaja osoittaa käräjäoikeuden tuomiosta ne kohdat, joissa virhe ilmenee ja perustelee näkemyksensä.

– Todisteet tulee tarkasti yksilöidä ja niille tulee ilmaista teema, eli väite siitä, minkä seikan kukin todiste osoittaa todeksi tai oikeaksi, Fredman sanoo.

Nykyaikainen vaativien rikosjuttujen käsittely perustuu samanlaisen oikeudellisen koulutuksen ja kokemuksen saaneiden tuomarin, syyttäjän, puolustajan ja asianomistajan avustajan yhteistyöhön.

– Pääkäsittelyt valmistellaan yhdessä ja osapuolten tulee sitoutua prosessisuunnitelmaan. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on oikeudenmukainen oikeudenkäynti. Muun muassa syyteneuvottelujärjestelmän myötä puolustajille on siirtynyt tehtäviä, jotka aiemmin kuuluivat tuomarille, Fredman huomauttaa.

***

OTL Markku Fredman esittää väitöskirjansa Puolustajan rooli. Rikoksesta epäillyn ja syytetyn avustajan roolin kehitys Suomessa 1980-luvulta nykypäivään julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 19.5.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Calonia, Cal 1 -luentosali, Caloniankuja 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Mikko Vuorenpää (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Johanna Niemi (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

Asianajaja, OTL Markku Fredman suoritti korkeakoulututkintonsa (OTK ja OTL) Helsingin yliopistossa vuosina 1985 ja 2011. Hän työskentelee asianajajana toimistossaan Helsingissä. Väitöksen alana on oikeustiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0400 464094, markku.fredman(a)fredman-mansson.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/fredman_markku.jpg

Väitöskirja on julkaistu vain painettuna, ja sitä voi ostaa Alma Talentin verkkokaupasta: https://shop.almatalent.fi/puolustajan-rooli.html

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 17.5.2018 12:45 ,  Päivitetty 17.5.2018 12:52

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto