Ruuansulatus kiihdyttää rasvojen hapettumista (Väitös FM Marko Tarvainen, 21.5.2013)

​Turun yliopiston tiedote 15.5.2013

Rasvojen hapettumisen uskotaan liittyvän sydän- ja verisuonitauteihin sekä moniin kroonisiin aivoja rappeuttaviin tauteihin. Siksi Tarvaisen mukaan on tärkeää tuntea paremmin hapettuneen rasvan lähteet ja niiden kohtalo ravintoa syödessämme.

– Normaalissa ruokavaliossa en näe ongelmaa rasvojen hapettumisessa vaan se on luonnollinen mahalaukussa tapahtuva prosessi. Sen sijaan kannattaisi miettiä, ovatko kaikki lisäravinteet tarpeellisia vai voivatko ne olla jopa haitallisia, Tarvainen sanoo.

Rasvojen hapettuminen kiihtyy ruuansulatuksen aikana. Antioksidanteista polyfenolisten yhdisteiden on aiemmin osoitettu hidastavan rasvojen hapettumista. Tarvaisen tutkimus paljasti, ettei tämä toteudu kaikilla antioksidanteilla tehokkaasti. Hän tutki α-tokoferolia (E-vitamiini), α-tokoferoliasetaattia, askorbiinihappoa (C-vitamiini), palmitoyyliaskorbiinihappoa ja butyloitua hydroksitolueenia (BHT).

– Tutkimuksen suurin yllätys oli se, kuinka ruuansulatuksen jälkeen kaupasta ostetusta tuoreesta rypsiöljystä jäi jälkeen hapettuneita yhdisteitä sekä se, ettei hapettumista saatu estettyä useilla tunnetuilla antioksidanteilla, Tarvainen sanoo.

Tutkimuksessa kehitettiin aiempaa nopeampia ja herkempiä menetelmiä tutkia rasvojen hapettumista ja hajoamista ruuansulatuksen aikana. Ruuansulatusta simuloitiin Suomessa harvoin käytetyllä keinotekoisella, kaksivaiheisella maha-suolimallilla, jonka avulla vältettiin koehenkilöiden ja koe-eläinten käyttöä.

– Hapettuneita yhdisteistä löydettiin neljän tunnin keinotekoisen ruuansulatuksen jälkeen. Tutkimme vain rypsiöljyä, mutta tulokset ovat verrattavissa kaikkiin monityydyttymättömiin rasvoihin, Tarvainen sanoo.

Väitöskirjatyössä tutkittiin myös hapettuneesta rasvasta muodostuvien haitallisten runkoaldehydien kohtaloa ruuansulatuksen aikana. Tutkimuksessa havaittiin runkoaldehydien muuntuvan prosessissa ja voivan mahdollisesti imeytyessään lisätä ihmiskehon hapettumiseen liittyvää kuormitusta.

Analyysimenetelminä käytettiin nestekromatografiaa yhdistettynä massaspektrometriaan ja ydinmagneettiresonanssispektroskopiaa. Kehitetyt massaspektrometrian menetelmät mahdollistavat rasva-aineiden hajoamisen seuraamisen sekä hajoamistuotteiden määrittämisen hyvin nopeasti ja pienistä pitoisuuksista. Ydinmagneettiresonanssispektroskopia mahdollistaa muun muassa tiettyjen hapettuneiden yhdisteryhmien (muun muassa aldehydien) pitoisuuksien muutosten tarkkailun ilman monimutkaista näytteen esikäsittelyä.

**

Tiistaina 21. toukokuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Arcanum, Arc1-auditorio, Arcanuminkuja 4) julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Marko Tarvaisen väitöskirja ”Analysis of lipid oxidation during digestion by liquid chromatography–mass spectrometric and nuclear magnetic resonance spectroscopic techniques” (Lipidien hapettumisen analysointi ruuansulatuksen aikana nestekromatografia-massaspektrometrian ja ydinmagneettiresonanssispektroskopian avulla). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Joseph Kanner (Israel Agricultural Research Organization) ja kustoksena professori Heikki Kallio.

FM Marko Tarvainen on syntynyt vuonna 1980 Trollhättanissa Ruotsissa ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1999 Uudenkaupungin lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 2007 Turun yliopistosta. Väitös kuuluu elintarvikekemian alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: puhelin 040 708 4678, s-posti marko.tarvainen[at]utu.fi

Väittelijän kuva: http://www3.utu.fi/vaittelijat/tarvainen_marko.jpg

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: https://www.doria.fi/handle/10024/90345

 

Asiasana: Viestintä;
Tagit:
Julkaistu 15.5.2013 11:00 ,  Päivitetty 4.6.2013 11:58

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto