Saaristomerelle kotiutunut liejutaskurapu aiheuttaa haittaa paikalliselle lajistolle (Väitös: FM Tiia Forsström, 1.12.2017, biologia)

​Turun yliopiston tiedote 21.11.2017

Vieraslajit ovat maailmanlaajuinen ongelma. Ne kuitenkin mahdollistavat ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia erilaisia ekologisia ja geneettisiä prosesseja, kuten vieraslajin populaatiorakenteen ja -koon vaihteluja, populaation geneettisen rakenteen ajallista ja alueellista muuntumista sekä vieraslajien vaikutuksia paikalliseen lajistoon

– Seurasin liejutaskurapupopulaation runsauden muutoksia pohjoisella Itämerellä vuosina 2011–2016. Seurannan alussa liejutaskurapujen runsaus kasvoi voimakkaasti, mutta viimeisenä vuotena rapujen runsaus oli vähentynyt huippuvuosista, Turun yliopistossa väittelevä Tiia Forsström toteaa.

Vaikka liejutaskurapumäärä näyttää vähentyneen seurantapaikoilla, taskurapu jatkaa leviämistä yhä laajemmalle alueelle pohjoisella Itämerellä. Rapumäärä todennäköisesti kasvaa alkuun voimakkaasti uusilla alueilla, mikä aiheuttaa haittaa paikalliselle lajistolle.

Väitöstutkimus osoitti myös, että liejutaskurapu hyötyy ilmastonmuutoksen aiheuttamasta meriveden lämpenemisestä. Lämpiminä kesinä liejutaskurapujen poikasia oli enemmän ja poikaset olivat suurempikokoisia kuin kylminä kesinä. Pohjoisella Itämerellä meriveden lämpötilan on ennustettu nousevan noin 4 °C seuraavan 80 vuoden aikana. Toteutuessaan tällainen meriveden lämpötilan nousu hyödyttäisi liejutaskurapuja lisäämällä poikastuottoa ja parantamalla poikasten laatua.

– Liejutaskuravuilla on vapaana uiva toukkavaihe ennen varsinaista rapuvaihetta. Lämpimässä merivedessä taskuravun poikaset säilyvät paremmin hengissä, toukkavaiheen kesto on lyhempi ja rapuvaiheen kuorenvaihtoväli tiuhempi. Tästä seuraa, että poikaset kasvavat nopeammin, Forsström kertoo.

Nimestään huolimatta liejutaskurapu viihtyy useissa eri elinympäristöissä

Ensimmäiset liejutaskurapuyksilöt havaittiin vuonna 2009 Naantalin edustalta. Saaristomerellä ja eteläisellä Selkämerellä esiintyvät liejutaskuravut ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana paikallista yhteisöä.

– Toisin kuin lajin suomenkielinen nimi antaa ymmärtää, liejutaskurapuja löytyy monista eri elinympäristöistä – pehmeiltä pohjilta, kivikkoisilta rannikoilta sekä rakkoleväkasvustoista, Forsström toteaa.

Ymmärrys vieraslajin käyttämistä elinympäristöistä on tärkeää, koska eri elinympäristöissä eri paikalliset lajit ovat alttiina vieraslajin vaikutuksille. Väitöstutkimuksessa saadun tiedon mukaan liejutaskuravut esimerkiksi rakkoleväyhteisössä vähentävät ravinnokseen käyttämien lajien määrää ja alentavat rakkoleväyhteisön monimuotoisuutta. Rakkolevä on yksi Itämeren avainlajeista, sillä sen kasvustot tarjoavat elinympäristön ja ravintoa monille pienille kaloille sekä selkärangattomille mereneläville.

Viimeisimmät genetiikan menetelmät avaavat uusia ovia

Forsström käytti tutkimuksessaan myös uusimpia genetiikan menetelmiä liejutaskuravun havaitsemiseen ja populaation geneettisen rakenteen tutkimiseen.

– Kokeilin, onnistuuko rapujen havainnointi ympäristö-DNA menetelmällä, ja onnistuihan se. Ympäristö-DNA menetelmässä lajin havainnointi tapahtuu luonnosta kerättyjen vesinäytteiden avulla. Vesinäytteistä etsitään kohdelajin DNA:ta ja sen löytyessä tiedämme, että kyseinen laji esiintyy näytteenottopaikalla, Forsström kertoo.

Rapupopulaatioiden geneettistä rakennetta tutkimalla selvisi, että Suomen rannikolla esiintyvät ravut muodostavat geneettisen rakenteen perusteella yhtenäisen populaation. Yllätyksenä ilmeni, että Suomessa ja Virossa esiintyvät liejutaskuravut ovat todennäköisesti lähtöisin eri lähtöpopulaatiosta, vaikka molemmista maista ensimmäiset taskurapuyksilöt löydettiin kahden vuoden sisällä toisistaan. Tulokset antavatkin uutta pohdittavaa vieraslajien leviämisen tutkimukseen. 

***

FM Tiia Forsström esittää väitöskirjansa Introduced marine crab species in the northern Baltic Sea: from detection to impacts julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 1.12.2017 kello 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii tohtori Gregory Ruiz (Smithsonian Environmental Research Center, Yhdysvallat) ja kustoksena professori Veijo Jormalainen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Tiia Forsström on syntynyt vuonna 1985 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Turun Klassikon lukiossa vuonna 2004. Forsström suoritti korkeakoulututkintonsa (FM) vuonna 2013 Turun yliopistossa. Väitöksen alana on biologia.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 762 3990, ttfors@utu.fi
 
Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/forsstrom_tiia.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6985-2  

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 21.11.2017 14:20 ,  Päivitetty 21.11.2017 14:21

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto