Suomen EU-jäsenyys oli etujärjestöjen yhteisponnistus (Väitös: VTM, VT, eMBA Olli Korhonen, 25.8.2017, poliittinen historia)

​Turun yliopiston tiedote 16.8.2017

VTM, VT, eMBA Olli Korhonen tutki väitöskirjatyössään integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjoja ja toimintaa ennen Suomen EU-jäsenyyttä.

‒ Suomen jäsenyys Euroopan unionissa vuonna 1995 on ollut tärkein ulkopoliittinen päätös toisen maailmansodan jälkeen. Se ei ollut pelkästään presidentti Koiviston ensisijaisesti turvallisuuspoliittinen ratkaisu tai Ahon hallituksen hanke. Se oli mitä suurimmassa määrin myös etujärjestöjen yhteinen ponnistus, Korhonen toteaa.

Väitöstutkimus korostaa, että sekä elinkeinoelämän etujärjestöt että palkansaajakeskusjärjestöt jatkoivat 1980- ja 1990-luvuilla integraatiopolitiikkansa pitkää linjaa ja ajoivat määrätietoisesti tiiviimpää osallistumista Länsi-Euroopan integraatioon. Etujärjestöjen saumaton integraatioyhteistyö huipentui voitokkaassa vaalikampanjassa EU-kansanäänestyksen alla.

Korhonen toteaa, että virkistyttyään 1980-luvun puolivälissä länsi-integraatio palasi verraten samanaikaisesti etujärjestöjen toimintaan. Elinkeinoelämän etujärjestöjen ja palkansaajakeskussaajajärjestöjen integraatiopolitiikassa taloudelliset tavoitteet olivat keskeisiä. Järjestöt pyrkivät turvamaan yrityksille kunnon kilpailuaseman, erityisesti suhteessa ruotsalaisyrityksiin. EU-jäsenyyden turvallisuuspoliittiset ulottuvuudet olivat etujärjestöille toissijaisia, mutta eivät merkityksettömiä.

Ajanjaksoon liittyy merkittäviä muutoksia Suomen elinkeinoelämässä

‒ Kymmenvuotisjakso vuoden 1984 Luxemburgin julistuksesta kansanäänestyssyksyyn 1994 oli historian käännevaihe. Euroopan poliittinen järjestelmä mullistui Neuvostoliiton ja koko itäblokin kadotessa, Korhonen sanoo.

Suomen elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia, kun länsi-integraatiokehityksen kanssa samanaikaisesti suomalainen elinkeinoelämä kansainvälistyi voimakkaasti, idänkauppa hiipui, teknologian merkitys tuotantoelämässä kasvoi ja viennin rakenne muuttui. Bulkkituotteiden viejämaa muuttui korkean teknologian viejäksi.

‒ Kehitys kiteytyi Suomen valtiontalouden vertauskuvaksi nousseessa Nokia-yhtiössä. Nokia ja muut erityisesti vientikauppaa käyneet yritykset tarvitsivat pidemmälle menevää integraatiota. Suuryritysten vaikutus etujärjestöjen ja koko valtakunnan integraatiopolitiikkaan oli ilmeinen.

EU-jäsenyyspäätös poikkesi aiemmista integraatiopäätöksistä

Tutkimuksen mukaan kaksivaiheinen EU-jäsenyyspäätös poikkesi merkittävästi Suomen aiemmista integraatiopäätöksistä.

‒ Enää ei riittänyt, että tasavallan presidentti kannatti ratkaisua, vaan kansa oli saatava integraatiotavoitteiden taakse. Kun ulkopoliittinen johto oli päättänyt hakea Euroopan unioniin, äänestäjät saivat päättää jäsenyydestä. Etujärjestöt vaikuttivat molempiin vaiheisiin, usein julkisuuden kautta ja keskenään yhteistyössä.

Korhonen toteaa, että huolimatta pitkäjänteisestä työstä länsi-integraation puolesta matalan politiikan tasolla, etujärjestöt noudattivat julkisuudessa virallista ulkopolitiikkaa, korkeaa politiikkaa. Neuvostoliiton linjauksia seuraillut, varovaiseksi luonnehdittu ulkopolitiikka muodosti kehykset matalalle politiikalle aina syksyyn 1991 saakka.

Integraatiomyönteiset Eurooppa-ryhmät olivat uusi ilmiö

Väitöstutkimus nostaa esille myös sen, että etujärjestöjen integraatioyhteistyötä tekivät muutkin kuin työmarkkinaosapuolet: myös Keskuskauppakamari ja elinkeinoelämän etujärjestöjen yhteistoimintaorganisaatiot edistivät etujärjestöjen integraatiotavoitteita. Lisäksi vakiintuneiden etujärjestöjen rinnalla niin sanotut Eurooppa-ryhmät olivat nostamassa integraatiota julkiseen keskusteluun.

‒ Ryhmät työskentelivät tavoitteellisesti integraation ja viime kädessä EU-jäsenyyden puolesta. Integraatiomyönteiset Eurooppa-ryhmät olivat uusi ilmiö, sillä 1970-luvulla vastaavat toimijat vastustivat EEC-vapaakauppasopimusta. Keskeisistä etujärjestöistä vain maataloustuottajien keskusjärjestö MTK vastusti Euroopan unioniin liittymistä, Korhonen sanoo.

***

VTM, VT, eMBA Olli Korhonen esittää väitöskirjansa Integraatiomyönteisten etujärjestöjen linjat ja toiminta ennen Suomen EU-jäsenyyttä julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.8.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Educarium, Edu2, Assistentinkatu 5, Turku).

Vastaväittäjänä toimii tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Vesa Vares (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

VTM, VT, eMBA Olli Korhonen on syntynyt vuonna 1953 Rovaniemellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Rovaniemen yhteislyseossa vuonna 1972. Korhonen suoritti korkeakoulututkintonsa Turun yliopistossa (VTM vuonna 1978, OTK 1983). Väitöksen alana on poliittinen historia.

Väittelijän yhteystiedot: olli.korhonen@parnet.fi

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://www.doria.fi/handle/10024/143354

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 16.8.2017 14:25 ,  Päivitetty 16.8.2017 14:28

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto