Syanobakteerien aineenvaihduntareittien säätelyn tunteminen edistää tehokkaiden solutehtaiden suunnittelua (Väitös: FM Tuomas Huokko, 16.3.2018, molekulaarinen kasvibiologia)

​Turun yliopiston tiedote 8.3.2018

Syanobakteerit ovat fotosynteettisiä bakteereja, jotka tarvitsevat kasvaakseen vain auringonvaloa, vettä, hiilidioksidia ja kivennäisravinteita. Ne kasvavat nopeasti bioreaktoreissa tai altaissa, joten syanobakteerit eivät kilpaile peltoalasta viljelykasvien kanssa. Syanobakteerien kasvatus on mahdollista jopa jätevedellä, joka sisältää usein runsaasti kasvuun tarvittavia yhdisteitä.

– Syanobakteereja on suhteellisen helppo manipuloida geneettisesti, mikä mahdollistaa niiden aineenvaihduntakoneiston valjastamisen erilaisten kemikaalien tuottoon synteettisen biologian keinoin. Energia näihin reaktioihin saadaan auringonvalosta fotosynteesin välityksellä, jolloin fossiilisia energialähteitä ei tarvita, Turun yliopiston tohtorikoulutettava Tuomas Huokko sanoo.

Fotosynteettisten syanobakteerien käyttö solutehtaana ei kuitenkaan ole yksinkertaista, ja vaatii monien asioiden huomioimista.

– Tavoitteena on ohjata mahdollisimman suuri osa absorboidusta auringon valoenergiasta haluttuihin lopputuotteisiin – siis varastoituna kemiallisten yhdisteinen sidosenergiaksi. Tämä täytyy kuitenkin tehdä hallitusti, jotta liiallinen energiamäärä ei tuhoa fotosynteettistä koneistoa. Samaten erilaista pelkistysvoimaa tarjoavien yhdisteiden hapetus-pelkistys -tila tulee aina huomioida, jotta eri aineenvaihduntareitit pysyvät toimivina, Huokko sanoo.

Syanobakteerien energia-aineenvaihdunta koostuu fotosynteesin valoreaktioiden ja soluhengityksen elektroninsiirtoreaktioista, jotka tapahtuvat pääosin tylakoidikalvolla, sekä niiden vuorovaikutuksesta soluliman hapetus-pelkistysreaktioiden kanssa. Näiden eri aineenvaihduntareittien tulee olla tarkasti säädeltyjä, jotta anaboliset ja kataboliset reaktiot voivat toimia soluissa samanaikaisesti.

– Väitöskirjatyössäni selvitin näiden kahden tylakoidikalvon bioenergeettisen elektroninsiirtoverkoston yhteistoimintaa Synechocystis sp. PCC 6803 -syanobakteerissa sekä karakterisoin useita proteiineja, jotka potentiaalisesti osallistuvat soluliman pelkistysvoimaa tarjoavien NADPH- ja NADH-molekyylien hapetus-pelkistystasapainon säätelyyn, Huokko toteaa.

Valojakson aikana tapahtuvaa elektroninsiirtoa tylakoidikalvolla on tutkittu useiden vuosikymmenten ajan, mutta soluhengityksen kompleksien osallistuminen siihen on pitkälti säilynyt epäselvänä. Huokon väitöstutkimuksen tulokset todistavat, että terminaalioksidaasit, jotka päättävät pimeässä tapahtuvan soluhengityksen elektroninsiirtoreaktiot, kykenevät myös valossa vastaanottamaan elektroneja estäen fotosynteettisen elektroninsiirtoketjun liiallista pelkistymistä ja siten vaurioitumista.

NADPH- ja NADH-molekyylien hapetus-pelkistystasapainon säätelyn merkitys korostuu kun syanobakteereja kasvatetaan glukoosin läsnä ollessa. Huokon väitöstyö osoittaa, että NADH:ta NADPH:ksi muuttava pyridiininukleotiditranshydrogenaasi PntAB on välttämätön Synechocystis-syanobakteerin kasvulle, jos valon määrä on liian pieni fotosynteesille ja kasvuympäristön sokerit toimivat pääasiallisena hiililähteenä.

Lisäksi Huokon tulokset näyttävät, että NADH:ta hapettavat tyypin 2 NAD(P)H dehydrogenaasit, NdbC ja NdbA, ovat erityisen tärkeitä proteiineja Synechocystis-syanobakteerin kasvaessa pimeässä glukoosin kanssa. Tällöin NdbC-proteiini osoittautui välttämättömäksi solujen kasvulle toisin kuin NdbA, joka kuitenkin vaadittiin optimaaliseen kasvuun näissä olosuhteissa.

***

FM Tuomas Huokko esittää väitöskirjansa Integrative regulation of major bioenergetic pathways in Synechocystis sp. PCC 6803 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 16.3.2018 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Nir Keren (Hebrew University of Jerusalem, Israel) ja kustoksena apulaisprofessori Yagut Allahverdiyeva-Rinne (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Tuomas Huokko on syntynyt vuonna 1986 ja kirjoitti ylioppilaaksi Forssan yhteislukiossa vuonna 2005. Huokko suoritti korkeakoulututkintonsa Turun yliopistossa vuonna 2012 (FM). Väitöksen alana on molekulaarinen kasvibiologia. Huokko työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana.

Väittelijän yhteystiedot: p. +358503771726, tthuo@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/huokko_tuomas.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7147-3

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 8.3.2018 9:45 ,  Päivitetty 8.3.2018 9:53

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto