Tunne-elämän haasteita omaava voi oppia pois väkivaltaisista ajatuksista (Väitös: KM Jaana Hintikka, 5.2.2016, kasvatustiede)

​Turun yliopiston tiedote 28.1.2016 

Hintikan tutkimukseen osallistuneet 8–13-vuotiaat oppilaat oli siirretty erityisopetukseen sosioemotionaalisten vaikeuksiensa vuoksi. Pienessä opetusryhmässä he saivat erityistä pedagogista tukea.

Interventioryhmän muodostaneet oppilaat saivat kolmen lukuvuoden ajan tunne- ja itsesäätelytaitoihin liittyvää opetusta, joka perustui lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren kehittämään Aggression portaat -opetusmateriaaliin. Kontrolliryhmän oppilaat eivät saaneet kyseistä opetusta.

– Interventio- ja kontrolliryhmän oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen kehitys oli suurimmalta osin samansuuntaista tutkimusjakson aikana. Kuitenkin väkivaltaan liittyvissä kokemuksissa, mielipiteissä ja asenteissa sekä tunteiden ja käyttäytymisen itsesäätelyssä löytyi selviä eroja, Hintikka sanoo.

Interventioryhmässä oppilaiden myönteiset tunnekokemukset lisääntyivät tutkimusjakson aikana merkittävästi. Heillä oli myös keinoja itsensä rentouttamiseksi toisin kuin kontrolliryhmän oppilailla, joilla keinottomuuden tunne lisääntyi selvästi.

– Tulosten mukaan interventioryhmän oppilaat hyötyivät opetusohjelman mukaisesti tehdyistä tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen liittyvistä harjoituksista ja tehtävistä sekä omaksuivat erilaisia tapoja ja keinoja itsensä rentouttamiseksi, sanoo Hintikka.

Väkivallan vastainen asenne lisääntyi

Aggression portaat -interventio-ohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on väkivallan vastainen asennekasvatus. Uhkaavassa tilanteessa oman käyttäytymisen hallinta ja itsesäätelyn taito korostuvat. Opetuksessa painotetaan vastuunottamista omasta käytöksestä ja että väkivaltaan ei tule vastata väkivallalla.

Tutkimuksessaan Hintikka toi esiin oppilaiden ajatuksia väkivallasta ja keinoista sen vähentämiseksi oppilaiden kirjoittamien väkivalta-aiheisten tekstien avulla. Interventioryhmän oppilaat kirjoittivat kontrolliryhmän oppilaita enemmän ja monipuolisemmin näkemyksistään ja esittivät runsaasti ehdotuksia ja keinoja väkivallan vähentämiseksi.  Lisäksi oppilaat kertoivat kyselyn avoimissa vastauksissaan kokemuksiaan interventiosta ja sen hyödyllisyydestä.

– Interventioryhmän oppilaiden kirjoituksissa näkyi runsaasti interventiossa opetettuja teemoja, aiheita ja keinoja, mikä osoittaa oppilaiden tiedostaneen opetettuja asioita. Se osaltaan edesauttaa opetuksen hyödyntämistä ja soveltamista oppilaiden omaan toimintaan, sanoo Hintikka. 

 

Hintikan tutkimus osoitti, että interventioryhmän oppilailla tapahtui tutkimusjakson aikana myönteistä kehitystä väkivallan osalta siten, että oppilaiden toisiin kohdistama fyysinen väkivalta väheni merkittävästi. Oppilaat suhtautuivat myös hyvin kielteisesti toisen yllyttämiseen väkivaltaiseen tekoon tutkimusjakson lopussa. Lisäksi oppilaiden fyysiset tunteiden hallintakeinot vähenivät intervention aikana.

– Tulokset osoittavat oppilaiden väkivallan väkivallan vastaisen asenteen lisääntyneen sekä interventio- että kontrolliryhmässä tutkimusjakson aikana. Kuitenkin interventioryhmässä muutokset olivat merkittäviä. Sen sijaan kontrolliryhmässä kielteinen asenne väkivaltapelien ikärajoihin lisääntyi merkittävästi tutkimusjakson lopussa, sanoo Hintikka.

 

Väitöstutkimuksen pohjalta Hintikka esittää, että tunteiden hallintaa ja käyttäytymisen itsesäätelyä tulisi opettaa. Interventio-ohjelmat ovat tarpeellisia kaikille oppilaille ja etenkin sosioemotionaalisilta taidoiltaan heikommille oppilaille. Opettajiksi opiskeleville ja jo opetustyötä tekeville tuleekin tarjota koulutusta oppilaiden tunnetaitoja tukevista interventio-ohjelmista ja niiden konkreettisesta käytännön toteutuksesta.

Taito rentouttaa itsensä vaikuttaa kasvuun

Tunnetutkimuksien mukaan myönteiset tunteet ovat merkityksellisiä, sillä niiden on muun muassa todettu auttavan palautumaan kielteisten tunnekokemusten rasituksista sekä edistävän elämän tarkoituksellisuuden tunnetta ja terveyttä. Lisäksi myönteiset tunteet vaikuttavat suotuisasti keskittymiseen, muistiin, oppimiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun.

 
Rentoutumisen avulla puolestaan on mahdollista oppia hallitsemaan jonkin voimakkaan tunteen, aggression, fyysistä nousua. Aggressiontunteen rauhoittaminen ja pysäyttäminen ovat monien elämäntilanteiden kannalta hyödyllisiä taitoja. Myös stressitilanteiden purkamisessa itsensä rentouttaminen on avuksi.
 
– Myönteiset tunnekokemukset ja taito rentouttaa itsensä vaikuttavat hyvin kokonaisvaltaisesti oppilaiden kasvuun ja kehitykseen, minkä toivon näkyvän suotuisalla tavalla näiden tutkimukseen osallistuneiden sopeutumattomien oppilaiden myöhemmässä elämässä, Hintikka painottaa.
 
Hintikan tutkimus on uusi avaus erityispedagogiikan alalla Suomessa, sillä sopeutumattomien oppilaiden tunnetaitoihin liittyvää tutkimusta ei ole tehty aikaisemmin. Se myös pohjustaa sekä käytännön opetuksen kehittämistyötä että interventiotutkimuksen aihealueen syventämistä tulevaisuudessa.
 
– Koulujen merkitys ja velvollisuus oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen opettamisessa korostuu elokuun 2016 alusta alkaen uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien voimaantulon myötä, Hintikka sanoo.
 
Tunne- ja itsesäätelytaidot ovat osa lapsen tai nuoren tunne- ja vuorovaikutustaitojen pätevyyttä eli sosioemotionaalista kompetenssia. Sen on todettu olevan suojaava tekijä lapsissa tai nuorissa itsessään tai lähiympäristössään olevia riskitekijöitä vastaan. Koulussa tapahtuva lapsen ja nuoren sosioemotionaalisen kompetenssin vahvistaminen ja tukeminen on merkittävä tekijä lapsen ja nuoren pedagogisen hyvinvoinnin tukemisessa.
 
– Koulun tehtävä oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen yksilöllisessä tukemisessa on tärkeä. Etenkin erilaisia haasteita, kuten sosioemotionaalisia vaikeuksia, omaavien oppilaiden opetus on vaativaa, Hintikka sanoo.
 
***
 
Kasvatustieteen maisteri Jaana Hintikka esittää väitöskirjansa The development of emotional and self-regulatory skills in maladjusted pupils: Pupils' and teacher's assessment on the Steps of Aggression Intervention (Sopeutumattomien oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen kehittyminen: Oppilaiden ja opettajien arvioita ja kokemuksia Aggression portaat -interventiosta) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.2.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Assistentinkatu 7, Pub3 -sali). Vastaväittäjänä toimii dosentti Kristiina Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena professori Joel Kivirauma Turun yliopistosta. Tilaisuus on suomenkielinen.
 
KM Jaana Hintikka on syntynyt vuonna 1967 Reisjärvellä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1986 Reisjärven lukiosta. Korkeakoulututkintonsa Hintikka suoritti 1991 Oulun yliopistossa. Nykyisin hän toimii Turun Mikaelin koulussa erityisluokanopettajana. Väitöksen alana on kasvatustiede.

 

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 410 3364, jaana.hintikka[at]utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/hintikka_jaana.jpg

Väitöskirjan myynti: https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/119941

 **

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 28.1.2016 14:50 ,  Päivitetty 28.1.2016 14:53

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto