Uhkaava susi, viekas kettu — neuvostoliittolaisten pilakuvien eläinhahmot paljastivat “totuuden” vihollisesta (Väitös: FM, MPhil Reeta Kangas, 27.1.2017, venäjän kieli)

​Turun yliopiston tiedote 19.1.2017

Kankaan mukaan eläinhahmot seikkailevat usein vaikuttamiseen pyrkivissä konteksteissa, esimerkiksi pilakuvissa ja propagandassa. Eläinvertauksilla pyritään kertomaan jotain kuvauksen kohteesta. Ne toimivat ikään kuin pikakuvakkeina tietyille mielleyhtymille. Näin kuvauksen kohde pystytään esittämään halutussa valossa selittelemättä asiaa pitkällisesti.
 
– Pilakuvat käyttävät yleensä eläinhahmoja tehdäkseen kuvauksen kohteen naurunalaiseksi. Propagandassa eläinhahmoilla korostetaan vihollisen “epäinhimillisyyttä” ja pyritään näin vähättelemään vihollista. Sekä pilakuvat että propaganda pyrkivät näin vaikuttamaan poliittiseen keskusteluun, Kangas sanoo.
 
Hän tarkastelee Turun yliopiston tekemässään väitöskirjassa kuuluisan neuvostoliittolaisen propagandataiteilijakolmikko Kukryniksyn tapoja käyttää eläinsymboleja. Kukryniksyn ura kattoi niin Stalinin, Hruštšovin kuin Brežnevinkin aikakauden. Kangas keskittyi tutkimuksessaan Leonid Brežnevin hallintokauden (1965–1982) pilakuviin ja siihen, miten ja miksi Kukryniksy käytti tiettyjä eläinsymboleita pilakuvissaan.
 
— Kulttuurisidonnaisia viittauksia ja erilaisia pilakuvatekniikoita käyttäen Kukryniksy pyrki rakentamaan viitekehyksen, jossa eläinvertaus paljasti vihollisen “todellisen” luonteen ja pyrki samalla kertomaan lukijoille kansainvälisen politiikan takana piilevän moraalisen tarinan: paha –  länsi – versus hyvä – Neuvostoliitto – ; taantumus versus edistys; vanha versus uusi. Eläinhahmoja käyttämällä tuettiin neuvostoideologian maailmankuvaa, Kangas kertoo.
 
Neuvostoliiton pääuutislähteessä, sanomalehti Pravdassa, julkaistut kuvat saavuttivat laajan yleisön ja näin toivat puolueen virallisen näkemyksen kansalaisten ulottuville. Kukryniksyn pilakuvat selittivät lukijoille maailmaa ja sen tilaa kuvallisessa muodossa.

Pilakuvien eläimet muokkasivat maailmankuvaa

— Eläinhahmojen avulla vihollinen haluttiin esittää “epäinhimillisenä” olentona. Propaganda ammentaa eläimiin liittyvistä negatiivisista kulttuurisista stereotypioista samalla myös vahvistaen niitä. Näin syntyy eräänlainen itseään ruokkiva kehä, jossa propaganda ja stereotypiat vahvistavat toinen toistaan, Kangas toteaa.

Kukryniksyn käyttämät eläinvertaukset kumpusivat ihmisten käsityksistä eläimistä.

— Nämä käsitykset puolestaan perustuvat usein siihen, mikä kunkin eläimen merkitys on ihmiselle. Näin ollen kussakin kulttuurissa eläimillä on erilaisia arvoja. Arvotukset perustuivat usein eläinten käyttötarkoituksiin ihmisille: eläimen hyödyllisyydestä ihmiselle — lehmä nähdään usein lypsettävänä hyödyntämisen symbolina — tai mahdollisesta harmista ihmiselle — sutta käytetään uhkakuvana. Merkityksiä kumpuaa myös eläinten käyttäytymisestä — kameleontin tapaa sulautua väritykseltään ympäristöön käytetään kuvauksena harhauttamiselle — tai oletetusta käyttäytymismallista — koirat symboloivat tottelevaisuutta ja lojaaliutta, Kangas kertoo.

Osalla eläinsymboleista on kulttuurinen merkitys, jonka mukaisesti kyseinen eläin kuvaa tiettyä maata tai konseptia — leijona Iso-Britannian kuvaajana ja kyyhkynen rauhan symbolina.

— Eläinhahmot kertoivat erilaisia tarinoita vihollisen luonteesta ja vihollisten välisistä suhteista. USA kuvattiin verenhimoisena petona. NATO-maat puolestaan näytettiin sotahullulle USAlle alistettuina tottelevaisina eläiminä, Kangas täsmentää.

 

Kukryniksy oli osa laajempaa propagandan jatkumoa

Kukryniksyn pilakuvat ovat osa pitkää venäläisen ja neuvostoliittolaisen propagandan jatkumoa, joka käytti eläinsymboleita vihollisen kuvaamiseen ja maailman jakamiseen kahteen vastakkaiseen leiriin, “meihin” ja “heihin”.

— Neuvostoliittolaisten pilakuvien analyysi valottaa myös uudemman propagandan toimintamekanismeja. Ymmärtämällä sen taustoja, voidaan paremmin analysoida venäläistä nykypropagandaa. Lisäksi tutkimustuloksia hyödyntämällä on mahdollista laajentaa propagandan lukutaitoa ja vähentää propagandan vaikutusvoimaa, Kangas sanoo.
 
Eläinvertauksiin paneutumalla on mahdollista paljastaa niitä kulttuurisia vääristymiä, joita eläimistä on.
 
— Näin avautuu mahdollisuuksia niin eläinkäsitystemme uudistamiseen ja parantamiseen kuin myös tapoja vähentää eläinvertauksia käyttävän propagandan ja vihapuheen vaikutusvoimaa, Kangas sanoo.
 
***
 
FM, MPhil Reeta Kangas esittää väitöskirjansa Cartoon Fables: Animal Symbolism in Kukryniksy’s Pravda Political Cartoons, 1965–1982 julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 27.1.2017 klo 12.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).
 
Vastaväittäjänä toimii dosentti Sari Autio-Sarasmo (Aleksanteri-instituutti, Helsingin yliopisto) ja kustoksena vararehtori Riitta Pyykkö (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.
FM Reeta Kangas on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Juhana Herttuan taideviestintälukiossa Turussa vuonna 2001. Korkeakoulututkinnoistaan filosofian maisterin tunnon Kangas suoritti 2007 Turun yliopistossa ja Master of Philosophy -tutkinnon University of Bristolissa Iso-Britanniassa vuonna 2009.
Väitöksen alana on venäjän kieli.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0407641492, rekang(at)utu.fi

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/130565

**
 
Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet

 

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 19.1.2017 9:00 ,  Päivitetty 24.1.2017 15:37

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto