Vähäiselle huomiolle jäänyt alue varhaisella näköaivokuorella tiedettyä tärkeämpi (Väitös PsM Niina Salminen-Vaparanta, 15.11.2014, psykologia)

​Turun yliopiston tiedote 7.11.2014

Niina Salminen-Vaparanta tutki Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa näkökokemusta, millä tarkoitetaan tajuntaan pääsevää näköhavaintoa.

– Tieteelle on yhä suuri arvoitus, miten aivot synnyttävät tajunnan. Siksi on tärkeää ymmärtää näkökokemuksen syntymekanismit, Salminen-Vaparanta sanoo.

Hän tutki viidessä osatutkimuksessa, miten aivot tuottavat näkökokemuksen, ja löysi useita uusia havaintoja. Yksi merkittävimmistä liittyi näköaivokuoreen eli aivojen takaosassa sijaitsevaan alueeseen, joka käsittelee silmistä tulevaa näköinformaatiota.

– Aikaisemmissa tutkimuksissa on korostettu ensimmäisen näköaivokuoren välttämättömyyttä näönvaraiselle tajunnalle, mutta viereisen toisen näköaivokuoren alueen rooli on ollut epäselvä. Väitöstutkimukseni viittaa siihen, että prosessointi myös toisella näköaivokuoren alueella on välttämätöntä näönvaraiselle tajunnalle, Salminen-Vaparanta sanoo.

Tutkimus paljasti myös, että kun tajunnallinen havainto sisälsi enemmän yksityiskohtia, prosessointia toisella näköaivokuoren alueella kesti pidempään kuin tilanteessa, jossa näköinformaatio sisälsi vain vähän yksityiskohtia.

– Enemmän yksityiskohtia sisältävän kokemuksen syntymiseen vaaditaan siis pidempikestoista prosessointi varhaisilla näköaivokuoren alueilla kuin yksinkertaisemman kokemuksen syntymiseen, Salminen-Vaparanta sanoo.

Tutkimus tukee myös näkemystä, että aktivaatio aivojen taka-sivuosassa sijaitsevalla lateraalisella näköaivokuoren alueella on välttämätöntä tajunnalliselle kokemukselle objektin muodosta.

Migreenipotilaita kiusaava fosfeeni syntyy aivoalueiden kommunikoidessa

Salminen-Vaparanta hyödynsi tutkimuksissaan terveille nuorille aikaisille tehtyä transkraniaalista magneettistimulaatiota (TMS), jossa hermosoluja aktivoidaan kallon ulkopuolelta magneettipulssein.
 
Menetelmää käytettiin muun muassa tutkittaessa sisäsyntyisten näköaistimusten eli niin sanottujen fosfeenien syntymekanismeja. Fosfeenit voivat olla esimerkiksi joillakin migreenipotilailla kiusallinen ilmiö.
 
Tutkimuksessa havaittiin, että kun ensimmäistä näköaivokuorta stimuloitiin TMS:lla, synnytetyt valoaistimukset koettiin kirkkaampina kuin toista näköaivokuoren aluetta ärsyttämällä synnytetyt aistimukset.
 
– Tutkimustulos viittaa siihen, että kirkkaampien fosfeenien hermostollinen perusta on todennäköisemmin ensimmäisellä näköaivokuoren alueella kuin sen viereisellä näköaivokuoren alueella. Toisaalta tutkimus viittaa myös siihen, että valoaistimuksen syntyyn liittyy edestakainen kommunikaatio näköaivokuoren alueiden välillä, Salminen-Vaparanta sanoo.
 
Osana väitöstyötä Salminen-Vaparanta tutki myös tajunnan tutkimuksessa yleisesti käytössä olevan menetelmän, TMS:n, stimulointitarkkuutta.
 
– Tutkimuksessa havaittiin, että TMS-pulssin kohdentaminen kallon muodon mukaan tai toiminnallisten magneettikuvien avulla ei ole riittävän tarkkaa, jos tarkoituksena on stimuloida tiettyjä näköaivokuoren alueita.
 
Magneettipulssien suuntaamisessa käytettiin apuna sekä toiminnallisia magneettiresonanssi-kuvia että sähkökentänmallinnusmenetelmää.

Mallit tajunnan ja tarkkaavaisuuden välisestä suhteesta eivät ole riittäviä

Tutkimus tuo tukea näkemykselle, jonka mukaan tiettyyn sijaintiin kohdistuva tarkkaavaisuus on välttämätöntä näönvaraisen tajunnallisuuden syntymiselle. Sen sijaan tiettyyn objektiin tai objektin piirteisiin kohdistuva tarkkaavaisuus ei ole välttämätöntä näönvaraiselle tajunnalle.

– Tulokset viittaavat siihen, että nykyaikaiset mallit tajunnan ja tarkkaavaisuuden välisestä suhteesta eivät ole riittävän tarkkoja monimutkaisen interaktion ymmärtämiseksi, Salminen-Vaparanta sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että aivosähkökäyrässä voidaan havaita ero tajunnallisuuteen pääsevän ja tajunnallisuuden ulkopuolelle jäävän sisällön välillä jo hiukan yli 0,1 sekuntia ärsykekuvan esittämisen jälkeen.

– Epäselvää kuitenkin on, että tapahtuuko tajunnallinen kokemus jo tällöin vai vasta myöhemmin, Salminen-Vaparanta sanoo.

Tajunnan ja tarkkaavaisuuden välistä suhdetta selvitettiin tutkimalla aivojen sähköistä toimintaa terveillä nuorilla aikuisilla sekä kirjallisuuskatsauksen avulla.

***

Lauantaina 15. marraskuuta 2014 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7, Turku) julkisesti tarkastettavaksi psykologian maisteri Niina Salminen-Vaparannan väitöskirja ”The neural processes generating visual phenomenal consciousness: ERP and neuronavigated brain stimulation studies” (Visuaalisen tajunnan synnyttävät hermostolliset prosessit: navigoidulla aivostimulaatiolla ja ERP-menetelmällä tehdyt tutkimukset). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Talis Bachmann Tarton yliopistosta Virosta ja kustoksena professori Antti Revonsuo Turun yliopistosta.

Psykologian maisteriksi Salminen-Vaparanta valmistui 2005 Turun yliopistosta, jossa hän parhaillaan toimii tohtorikoulutettavana. Väitös kuuluu psykologian alaan.
Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:

Puhelin 02 333 8782
Sähköposti niisalm[at]utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/salminen-vaparanta%20niina.jpg

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop, https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/100147

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 7.11.2014 11:35 ,  Päivitetty 7.11.2014 11:39

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto