Väitöstutkimus siirtää yrittäjyyden edistämisen näkökulman rakenteista ja malleista toimijoihin (Väitös: FM Kirsi Peura, 17.2.2017, yrittäjyys)

​Turun yliopiston tiedote 13.2.2017

Kirsi Peuran väitöstutkimus tarkastelee sitä, miten yrittäjyyden edistämisen työ kietoutuu sitä tekeviin ammattilaisiin yksilöinä. Peura haastatteli tutkimuksessaan yrittäjyyden parissa toimivia eri alojen ammattilaisia.

Väitöstutkimuksen tavoitteena on rakentaa uudenlaista ja vivahteikkaampaa kuvaa yrittäjyyden edistämisestä. Väitöskirja nostaa esille ammattilaisille kokemuksellisesti tärkeitä asioita ja korostaa heidän yksilöllisiä näkemyksiään yrittäjyyden edistämisen työstä.

Tutkimuksen mukaan yksilön henkilökohtaisella tulkinnalla on oma roolinsa siinä, mitkä ovat yrittäjyyden edistämisen lähtöoletukset ja tiedot, miten edistämistyötä tehdään ja mikä siinä nähdään arvokkaana ja sitoutumisen arvoisena asiana.

‒ Tutkimuksessani äänensä ovat saaneet kuuluville tiedepuiston johtaja, pankinjohtaja, yrittäjyyskeskuksen johtaja sekä johtamisen professori. Olen analysoinut heidän haastattelujaan henkilökohtaisina kertomuksina kerronnallisen tutkimuksen keinoin. Kertomukset ovat arvatenkin hyvin erilaisia ja samalla äärimmäisen kiinnostavia henkilökohtaisuudessaan. Ne myös avaavat hyvin sitä, miten monitahoinen yrittäjyyden edistämisen kenttä on ja miten monella eri tavalla sen voi ymmärtää, Peura sanoo. 

Yrittäjyyden edistämisessä tavoitteet ylittävät perinteiset ammattirajat

Tutkimuksen mukaan yrittäjyyden edistämisessä yksilön toimijuus on laajempi käsite kuin esimerkiksi yksilön ammatti.

‒ Yksilöt eivät hahmota omaa työtään ja toimintaansa yrittäjyyden edistämisen parissa vain oman ammattinsa näkökulmasta. Ammatti on itse asiassa liian rajaava käsite kuvaamaan heidän toimintaansa, koska yksilö voi perustella toimintaansa myös oman ammattinsa tai siihen liittyvän päätehtävän ulkopuolelta. Hänellä voi olla erilaisia, päällekkäisiäkin tavoitteita työssään, joista osa ylittää perinteiset ammattirajat. Ammattirajojen ylittämiselle voi olla myös erilaisia sekä henkilökohtaisia että ulkoisia pakottavia syitä.

Yrittäjyyden edistämiseen liittyvää työtä on aiemmin tutkittu yksilön tasolla vain marginaalisesti. Ammattiryhmittäin tehdyt tarkastelut ovat tuottaneet käytännön ohjeita ja suosituksia ammatillisista sekä tiedollisista että taidollisista valmiuksista.

‒ Aiemmassa tutkimuksessa on annettu paljon tilaa myös esimerkiksi yrittäjien ja yritysneuvojien väliselle vuorovaikutukselle, jossa keskiöön on nostettu palvelutilanteeseen liittyvä problematiikka ja taidot.

Yrittäjyyden edistämisen käytännöissä pitäisi huomioida konteksti

Peuran väitöstutkimuksen aineisto on kerätty Kroatiassa. Tutkimus tarjoaa huomioita myös siitä, että yrittäjyyden edistämisen työtä tulisi tulkita suhteessa vallitseviin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Peura kertoo kiinnostuneensa yrittäjyyden edistämiseen liittyvästä tutkimuksesta runsas kymmenen vuotta sitten, kun hän työskenteli Kroatiassa ensimmäisen kerran kansainvälisen kehittämishankkeen parissa.

‒ Iso osa yrittäjyyden edistämistä on yrittäjyyttä tukevien organisaatioiden rakentamista. Usein parhaita käytäntöjä siirretään Euroopasta tai Yhdysvalloista kehittyviin maihin. Syntyy yrittäjyyskeskusta, tiedepuistoa, rahoitusinstrumentteja ja koulutusohjelmia. Rakenteiden ja mallien sijaan voisi kuitenkin olla hyödyllistä tarkastella kehittämistoimintaa myös paikoissa toimivien yksilöiden eikä rakenteiden tai mallien kautta. Ihmisethän sen työn tekevät, huomauttaa Peura.

Kroatiakin on nykyään EU-maa, mutta moni maassa käyttöön otetuista malleista on käytännössä muualta tuotuja.

‒ Nykyinen tutkimus ei kuitenkaan kerro mitään siitä, miten nämä mallit on ymmärretty tai miten niitä on käytännössä sovellettu. Yksilöiden tavat ymmärtää ja toteuttaa työtään voivat siis olla erilaisia eri paikoissa. Tutkimukseni antaa viitteitä siitä, että stereotyyppiset mallit tai käsitykset yrittäjyyden edistämisestä eivät välttämättä ole aina hyödyllisiä yrittäjyyden edistämisen työn monitasoisuuden ymmärtämisessä, Peura sanoo.

***

FM Kirsi Peura esittää väitöskirjansa Exploring agency in entrepreneurship development - a narrative approach julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 17.2.2017 klo 12.00 (Turun kauppakorkeakoulu, Elovena-sali, Rehtoripellonkatu 3, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori David Rae (Bishop Grosseteste University, Iso-Britannia) ja kustoksena dosentti Ulla Hytti (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Kirsi Peura on syntynyt vuonna 1977 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Oulun normaalikoulun lukiossa 1996. Korkeakoulututkintonsa (FM) Peura suoritti Turun yliopistossa vuonna 2002. Väitöksen alana on yrittäjyys. Peura työskentelee Turun yliopistossa yrittäjyysasiamiehenä.

Väittelijän yhteystiedot: p. 050 5027075, kirsi.peura@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/peura_kirsi.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/130921

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 13.2.2017 12:55 ,  Päivitetty 13.2.2017 13:21

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto