Väitöstutkimus vahvistaa hyvän kolesterolin suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta (Väitös: LL Petri Kresanov, 2.12.2016, kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede)

​Turun yliopiston tiedote 24.11.2016

Valtimonkovettumataudin tiedetään olevan krooninen etenevä tila, joka voi johtaa sydän- ja verisuonitauteihin. Tunnettuja riskitekijöitä ovat muun muassa korkea ikä, lihavuus, tupakointi, kohonnut verenpaine sekä kohonneet kolesteroliarvot.

Petri Kresanov selvitti väitöstutkimuksessaan hapettuneiden HDL-rasvojen yhteyksiä tunnettuihin valtimotaudin riskitekijöihin osana LASERI ‒ Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta. Väitöstutkimuksen mukaan nuorilla suomalaisilla miehillä ja naisilla suurempi sydänsairauksien riskitekijöiden määrä on yhteydessä matalampiin hapettuneiden HDL-rasvojen pitoisuuksiin.

Kresanovin tutkimustulokset tukevat käsitystä siitä, että HDL:n kyky kuljettaa elimistölle haitallisia hapettuneita rasvoja maksan kautta poistettavaksi saattaa olla merkittävä sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä.

Tutkimus avaa HDL:n sydäntä suojaavaa toimintaa

Kresanovin väitöstutkimuksen mukaan matalammat hapettuneiden HDL-rasvojen pitoisuudet ovat yhteydessä muun muassa korkeampaan ikään, lihavuuteen sekä tulevaisuudessa kehittyvään rasvamaksaan.

Kohonneen pahan kolesterolin eli LDL-kolesterolin ja matalan hyvän kolesterolin eli HDL-kolesterolin pitoisuuksien tiedetään olevan sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Lisäksi hapettuneiden LDL-rasvojen tiedetään olevan yhteydessä valtimonkovettumataudin kehittymiseen. LDL-kolesterolipitoisuuksia alennetaan tavallisimmin kolesterolilääke statiinilla, minkä tiedetään vähentävän sydänongelmia.

‒ Tehokkaasta lääkityksestä huolimatta monet korkean sydäntautiriskin omaavat potilaat saavat edelleen sydäninfarkteja. Myös lääkkeillä nostetut HDL-kolesterolin pitoisuudet ovat aiheuttaneet ikäviä terveydellisiä haittavaikutuksia. Tämän vuoksi huomio on siirtynyt HDL-kolesterolipitoisuuksista HDL:n toimintaan. Tällä hetkellä on vielä epäselvää, mitkä ovat tärkeimpiä HDL:n sydän -ja verisuonitaudeilta suojaavia ominaisuuksia.

Kresanovin tutkimustulokset hapettuneiden HDL-rasvojen ja tunnettujen valtimotaudin riskitekijöiden yhteyksistä auttavat selvittämään HDL:n sydäntä suojaavan toiminnan taustalla olevia tekijöitä.

‒ Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy lapsuudesta aikuisuuteen on kansanterveydellisesti merkittävä tekijä, sillä sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. HDL:n toiminnan tunteminen voi antaa tulevaisuuteen keinoja suojata sydäntämme, Kresanov sanoo.

Kresanov toteutti väitöstutkimuksensa osana LASERI ‒ Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät -tutkimusta, joka aloitettiin vuonna 1980. Tuolloin mukana oli mukana oli 3 596 iältään 3‒18-vuotiasta henkilöä. Hapettuneiden rasvojen määritys perustuu hapettumisen varhaisvaihetta kuvastavien dieenikonjugaattien määritykseen. Kyseiset mittaukset on suoritettu vuonna 2001, jolloin seurantatutkimukseen osallistui 2 283 iältään 24‒39-vuotiasta henkilöä. Tutkimushenkilöiltä on mitattu tärkeimpien riskitekijöiden tasoja ja selvitetty elintapoihin liittyviä kysymyksiä.

***

LL Petri Kresanov esittää väitöskirjansa Oxidized HDL lipids and the risk for atherosclerosis : The cardiovascular risk in young Finns study julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.12.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 1 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Timo Lakka (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Olli Raitakari (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen.

LL Petri Kresanov on syntynyt vuonna 1988 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Puolalanmäen lukiossa vuonna 2007. Korkeakoulututkintonsa (LL) Kresanov suoritti Turun yliopistossa vuonna 2015. Väittelijä työskentelee tutkijana Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksessa sekä lääkärinä Salon terveyskeskuksessa ja Lääkärikeskus Mehiläisessä. Väitöksen alana on kardiologia ja kardiovaskulaarilääketiede.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040 724 6079, ppakre@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/kresanov_petri.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä:  https://www.doria.fi/handle/10024/125769

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 24.11.2016 10:10 ,  Päivitetty 24.11.2016 10:13

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto