Varhaista äitiyttä tulee suojella masennukselta (Väitös: PsL Sari Ahlqvist-Björkroth, 25.8.2017, psykologia)

​Turun yliopiston tiedote 17.8.2017

– Äidin lievän masennuksen rajan ylittävät raskaudenaikaiset masennusoireet lisäsivät riskiä sille, että äiti muodostaa vääristyneen mielikuvan vauvastaan ja omasta suhteestaan vauvaan. Vääristynyt mielikuva tarkoittaa, että mielikuvan muodostumista ohjaa jokin vääristävä tekijä, joka muokkaa äidin mielen sisäistä kokemusta vauvasta. Vääristävä tekijä voi olla esimerkiksi äidin raskaudenaikainen kokemus, että tuleva lapsi tuntuu vaikeahoitoiselta, Ahlqvist-Björkroth sanoo.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että raskausaikana muodostuneet mielikuvat ovat kohtalaisen pysyviä, ja ne ennustavat äidin ja vauvan vuorovaikutussuhdetta lapsen synnyttyä.

Väitöstutkimus osoitti, että äitien raskausaikaiset masennusoireet ennustavat myös synnytyksen jälkeisiä masennusoireita, jotka puolestaan olivat yhteydessä lyhyempään täysimetyksen kestoon. Täysimetyksen kannalta kaikista haitallisinta on äidin masennusoireiden esiintyminen sekä raskausajalla että synnytyksen jälkeen.

– Tulokset nostavat esiin sen, että raskaana olevien naisten olisi tärkeää saada tukea ja hoitoa lieviinkin masennusoireisiin. Masennusoireiden hoidon lisäksi raskaana oleville naisille tarjottavien hoitomuotojen tulisi sisältää äiti-vauvasuhteeseen kohdennettuja elementtejä, jotta äitiyttä voitaisiin suojata masennuksen negatiivisilta vaikutuksilta, Ahlqvist-Björkroth toteaa.

Tutkimustulokset osoittavat, että myös isät muodostava raskauden aikana rikkaita mielikuvia syntymättömästä vauvastaan. Isillä raskaudenaikaiset masennusoireet eivät ole yhteydessä heidän mielikuviensa laatuun, mutta isien tyytymättömyys parisuhteeseen heikentää heidän raskausajan mielikuvien laatua.

Uusi hoitohenkilökunnan koulutusmalli vähentää masennusta keskosvauvojen äideillä

Äitien masennuksen ennaltaehkäiseminen on Ahlqvist-Björkrothin mukaan tärkeää erityisesti masennuksen riskiryhmissä, kuten keskosten äideillä. Osana väitöstutkimustaan Ahlqvist-Björkroth kehitti Vanhemmat Vahvasti Mukaan (VVM) -koulutuksen yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osaston kanssa vuosina 2009–2012. Koulutuksen tavoitteena on lisätä sekä sairaanhoitajien että lääkäreiden kykyä vauvan yksilöllisen käyttäytymisen havainnointiin yhdessä vanhempien kanssa sekä hoidon suunnitteluun näiden havaintojen pohjalta.

– Koulutus tukee vanhempien läsnäoloa vauvansa luona ja osallistumista vauvansa hoitoon sekä vauvaa koskevaan päätöksentekoon sairaalassaoloaikana. Pitkän tähtäimen tavoitteena on tukea vanhemman ja vauvan välisen kiintymyssuhteen kehittymistä, vanhempien psyykkistä hyvinvointia ja vauvan kehitystä, Ahlqvist-Björkroth kertoo.

Ahlqvist-Björkrothin mukaan on erittäin tärkeää löytää tehokkaita masennusta ennaltaehkäiseviä keinoja keskosvauvojen vanhemmille, koska vauvan ennenaikainen syntymä lisää äitien riskiä sairastua synnytyksenjälkeiseen masennukseen. Tutkimus osoitti, että Vanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutuksen jälkeen Tyksin vastasyntyneiden teho-osastolla pikkukeskosten äideillä oli vähemmän masennusoireita kuin niillä äideillä, joiden vauvat olivat hoidossa osastolla ennen koulutusta.

Vanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutusintervention vahvuuksiin kuuluvat Ahlqvist-Björkrothin mukaan sen käytännönläheisyys ja laajuus. Koko henkilökunnan kouluttaminen koituu kaikkien osastolla hoidettujen potilaiden ja heidän vanhempiensa hyödyksi. Koulutusmalli on toteutettu jo kymmenessä suomalaisessa sairaalassa ja on parhaillaan käytössä myös Norjassa Trondheimissä. 

***

PsL Sari Ahlqvist-Björkroth esittää väitöskirjansa Challenges for the Transition into Early Parenthood: Prenatal depressive symptoms, marital distress, and the premature birth of an infant julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 25.8.2017 kello 12 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Pia Risholm-Mothander (Stockholms Universitet) ja kustoksena professori Hannele Räihä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

PsL Sari Ahlqvist-Björkroth on syntynyt vuonna 1969 Joensuussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Savonlinnan taidelukiossa vuonna 1988. Ahlqvist-Björkroth suoritti korkeakoulututkintonsa (PsL) Turun yliopistossa vuonna 2013. Väitöksen alana on psykologia. Ahlqvist-Björkroth työskentelee Turun yliopistossa yliopisto-opettajana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0405119600, sarahl(a)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/ahlqvist-bjorkroth_sari.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6906-7

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 17.8.2017 9:20 ,  Päivitetty 17.8.2017 9:30

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto