Vesiensuojelutoimilla on saattanut olla negatiivisia vaikutuksia vedenlaatuun (Väitös: FM Carlos A. Gonzales Inca, 8.12.2017, maantiede)

​Turun yliopiston tiedote 30.11.2017

Sisävesistöjen vedenlaadun heikkeneminen liittyy kiinteästi maanviljelyyn. Lisääntyneet ravinnekuormat vesistöissä aiheuttavat rehevöitymistä ja uhkaavat vesiekosysteemien luonnollista biogeokemiallista tasapainoa. Erilaisia vesistönsuojelutoimia on otettu käyttöön Suomessa jo 1990-luvulta lähtien, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia.

Tutkimuksessaan Gonzales Inca havaitsi, että jokivesien sedimenttisuspesio on vähentynyt, mutta liuenneen fosforin ja typen määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, vaikka vesistöihin valuvaa ravinnekuormaa on yritetty pienentää koko ajan.

– Vesiensuojelutoimilla on saattanut olla myös negatiivisia vaikutuksia vedenlaatuun. Toimenpiteet, kuten jäännöskasvillisuuden jättäminen pelloille, puskurivyöhykkeiden perustaminen ja maan muokkauksen vähentäminen, joilla on pyritty vähentämään eroosiota ja näin ollen ravinteita kuljettavan sedimenttisuspension määrää vesistöissä, ovat voineet lisätä liuenneen reaktiivisen fosforin ja typen määrää. Ravinteet huuhtoutuvat helposti vesistöön maan pinnalla lojuvasta maatuvasta eloperäisestä aineesta ja muokkaamattoman maan pinnalle jääneistä lannoitteista, erityisesti kevättulvien aikaan, Gonzales Inca toteaa.

Kosteikkojen ja painanteiden kunnostaminen vähentäisi vesistöjen ravinteiden määrää

Erotuskyvyltään tarkkoihin paikkatietoaineistoihin, kuten LiDAR-teknologian tuottamaan digitaaliseen korkeusmalliin, perustuvat tietokonesimulaatiot osoittivat tutkimuksen mukaan merkittävää ravinnekuorman kasvua muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.

Mallinnuksen mukaan ravinnenieluina toimivien kosteikkojen ja vettä keräävien painanteiden kunnostaminen vähentäisi merkittävästi vesistöihin valuvien ravinteiden määrää. Havainto kannustaa näiden alueiden kunnostamiseen ekologisen tasapainon palauttamiseksi.

– Mallinnukseen sisältyy toisaalta aina epävarmuustekijöitä, joihin tulisi tulevaisuudessa paneutua vielä tarkemmin ja hyödyntää empiiristä tietoa valuma-alueen toiminnasta sekä asiantuntijatietoa parametrien täsmentämisessä. Valuma-alueen hydrologiset prosessit ovat kuitenkin niin monimutkaisia, että mallinnus on välttämätöntä pystyäksemme saamaan jonkinlaista kokonaiskuvaa vedenlaadun alueellisista ja ajallisista muutoksista, Gonzales Inca sanoo.

***

MSc Carlos Gonzales Inca esittää väitöskirjansa Modeling the spatial and temporal trends of water quality in boreal managed watersheds julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 8.12.2017 kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Jan Hjort (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Petteri Alho (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

MSc Carlos Gonzales Inca on syntynyt vuonna 1975 Perussa ja suoritti korkeakoulututkintonsa (MSc) vuonna 2009 Jyväskylän yliopistossa. Väitöksen alana on maantiede. Gonzales Inca työskentelee Turun yliopistossa tutkijana.

Väittelijän yhteystiedot: p. 0451147110, cagoin@utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/Gonzales_Inca_Carlos.png

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7059-9

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.11.2017 10:45 ,  Päivitetty 30.11.2017 10:48

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto