Ympäristö vaikuttaa pitkänmatkan muuttolinnun väritykseen (Väitös: FM Pauliina Järvistö, 7.10.2016, ekologia)

​Turun yliopiston tiedote 30.9.2016

Tuoreen väitöstutkimuksen tulokset osoittivat, että väritykseltään erilaiset kirjosiepot ovat sopeutuneet erilaisiin ympäristöoloihin lisääntymisalueillaan Euroopassa ja talvehtimisalueillaan Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa.

– Lisääntymisalueilla lämpötila vaikutti eriväristen koiraiden lisääntymismenestykseen ja talvehtimisalueilla kuivuus vaikutti eri tavoin lintuihin riippuen siitä, mikä kokoinen niiden siipien valkoinen laikku oli. Laikun koko ja talvehtimisalueen olosuhteet vaikuttivat siis lopulta siihen, millä todennäköisyydellä yksilöt selvisivät hengissä seuraavalle alueelle, Järvistö kertoo.

Ympäristöolot säätelivät kirjosieppokoiraiden väritystä myös siten, että suuren poikueen aiheuttama stressi ja talvehtimisalueiden kuivuus aiheuttivat lintujen höyhenpuvun tummumista sulkasadon aikana. Lisäksi koiraiden siiven laikku oli pienempi kuivan talven aikana.

– Näinollen myös maailmanlaajuinen ilmastonmuutos voi vaikuttaa pitkänmatkan muuttolajien populaatiodynamiikkaan monella eri tavalla. Ilmasto voi muuttua hyvin eri tavalla kahdella eri mantereella, joilla lisääntyminen ja talvehtiminen tapahtuvat, Järvistö huomauttaa.

Ruskeat kirjosieppokoiraat jäljittelevät väritykseltään sisarlajinsa naaraita

Järvistö tarkasteli tutkimuksessaan, muistuttavatko ruskeat kirjosieppokoiraat höyhenpuvun melaniinipohjaiselta väritykseltään oman lajinsa ruskeita naaraita vai sisarlajinsa sepelsiepon naaraita. Sisarlajit esiintyvät yhdessä tietyillä Keski-Euroopan alueilla, joilla kirjosieppokoiraat ovat aina poikkeuksetta ruskeita, kun taas sepelsieppokoiraat ovat aina mustavalkoisia.

– Kirjosieppokoiraiden ruskea väritys erosi merkittävästi oman lajinsa naaraiden värityksestä, kun taas sepelsiepponaaraiden ja ruskeiden kirjosieppokoiraiden väritystä en kyennyt tilastollisesti erottamaan toisistaan, Järvistö toteaa.

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että kirjosieppokoiraiden ja sepelsieppokoiraiden välisessä kilpailussa ruskeat kirjosieppokoiraat jäljittelevät väritykseltään sisarlajinsa naaraita

– Tämä todennäköisesti vähentää sepelsieppokoiraiden aggressiivisuutta kirjosieppokoiraita kohtaan. Tutkimukseni on ensimmäisiä todisteita naarasta jäljittelevästä mekanismista, jossa jäljittelijä on eri lajia jäljitettävän kanssa, Järvistö sanoo.

Värityksen vaihtelun selittäminen yksi evoluutiobiologian suurimmista haasteista

Järvistön tutkimusalue sijaitsi Turun Ruissalossa. Lisäksi hänellä oli käytössään 25 vuoden mittainen aikasarja-aineisto, joka on kerätty Siuntiosta, ja näytteitä sepelsieposta Unkarista ja Tsekistä.

– Kirjosiepon koiraiden höyhenpuvun väritys vaihtelee todella suuresti yksilöiden välillä, Järvistö painottaa.

Linnuissa esiintyvät värikkäät ja koristeelliset ominaisuudet ovat sukupuolivalinnan aikaansaannoksia. Näitä ominaisuuksia kutsutaan toissijaisiksi sukupuoliominaisuuksiksi ja ne esiintyvät useimmiten koirailla. Ominaisuuksien suuri vaihtelu populaatioiden sisällä johtuu sekä yksilönsisäisestä vaihtelusta että yksilöiden välisistä geneettisistä eroista.

– Evoluutiobiologian yksi suurimmista haasteista onkin ollut selittää, miksi ilmiasuissa esiintyy niin suurta vaihtelua, sillä suoran valinnan johdosta voisi ajatella vaihtelun karsiutuvan kelpoisuuteen liittyvissä ominaisuuksissa, Järvistö summaa.

***

FM Pauliina Järvistö esittää väitöskirjansa Abiotic and biotic effects on secondary sexual traits at the population and individual levels in a passerine bird (Elottoman ja elollisen ympäristön vaikutukset sukupuolikoristeisiin populaatio- ja yksilötasolla varpuslinnulla) julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.10.2016 klo 12.15 (Turun yliopisto, Publicum, Pub 3 -luentosali, Assistentinkatu 7, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Alexandre Roulin (Lausannen yliopisto) ja kustoksena professori Erkki Korpimäki (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

FM Pauliina Järvistö on syntynyt vuonna 1988 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Juhana Herttuan lukiossa vuonna 2007. Korkeakoulututkintonsa (FM) Järvistö suoritti Turun yliopistossa vuonna 2012. Väittelijä työskentelee Turun yliopistossa tohtorikoulutettavana. Väitöksen alana on ekologia.

Väittelijän yhteystiedot: p. 045 6736720, pauliina.jarvisto(at)utu.fi 

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/jarvisto_pauliina.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/125239

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 30.9.2016 10:00 ,  Päivitetty 30.9.2016 10:05

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 02 333 51



Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto