Ympäristömyrkyt yhteydessä lapsettomuuden ja kivessyövän riskiä lisäävään piilokiveksisyyteen (Väitös: LL Jaakko Koskenniemi, 2.2.2018, fysiologia)
​Turun Yliopiston tiedote 29.1.2018
 
Aiempien tutkimusten perusteella kives saattaa jäädä osittain laskeutumatta kiveksen kehityshäiriön ja vähentyneen sikiökautisen miessukupuolihormonivaikutuksen takia. Tämä puolestaan saattaa johtua perintötekijöiden lisäksi altistumisesta ympäristön hormonaalisille haitta-aineille, kuten dioksiiniyhdisteille.
 
Jaakko Koskenniemi osoitti väitöstutkimuksessaan, että pysyvistä ympäristömyrkyistä, kuten polyklooratuista bifenyyleistä (PCB), dioksiineista ja polybromatuista difenyylieettereistä (PBDE), nimenomaan dioksiinit näyttävät olevan yhteydessä synnynnäisen piilokiveksisyyden riskiin. Aiempien tutkimusten perusteella myös altistuminen PBDE-yhdisteille saattaa lisätä piilokiveksisyyden riskiä.

Pysyvät ympäristömyrkyt siirtyvät elimistöön teollisuuden päästöjen ja ravinnon kautta

Dioksiiniyhdisteitä syntyy esimerkiksi teollisuuden päästöjen kautta, toisinaan epäpuhtauksina kemikaalien valmistuksessa sekä epätäydellisessä palamisessa. Dioksiinit ja PCB:t ovat rikastuneet ravintoketjuun. PBDE-yhdisteitä päätyy elimistöön paitsi ravinnon myös esimerkiksi kodin huonepölyn ja sisäilman kautta, sillä niitä on lisätty estämään muun muassa sähkölaitteiden, huonekalujen ja vaatteiden syttymistä.
 
PCB-yhdisteiden käyttöä ja dioksiinipäästöjä on pyritty rajoittamaan 1970-luvulta alkaen, ja erityisesti 2004 voimaan tulleen kansainvälisen Tukholman sopimuksen avulla. Niiden pitoisuudet ihmisissä ovatkin selvästi pienentyneet. Sama pätee osaan PBDE-yhdisteistä, jotka niin ikään kiellettiin Tukholman sopimuksessa. Euroopan unioni kielsi lisäksi tänä vuonna viimeisenkin PBDE-yhdisteen käytön lähes kokonaan. Käyttö on sallittua enää esimerkiksi lentokoneiden valmistuksessa.
 
– Tilanne on sinänsä hyvä, sillä näiden supermyrkyiksikin kutsuttujen yhdisteiden merkitys on selvästi vähenemässä. Melkein kaikkien yhdisteiden pitoisuudet ihmisissä ovat selvästi vähentyneet. Dioksiiniyhdisteet ovat kuitenkin hyvin rasvaliukoisia, ja siksi niiden pitoisuus elimistössä puoliintuu vasta noin 5–10 vuodessa. Siksi niitä esiintyy yhä ympäristössä ja ihmisissä, Koskenniemi toteaa.

Piilokives kasvaa heikommin murrosiässä

 Väitöskirjaan sisältyvässä suomalaisessa seurantatutkimuksessa tutkittiin murrosiän kehitystä poikalapsilla, joilla oli aiemmin todettu synnynnäinen piilokives.
 
– Normaalisti kivekset kasvavat murrosiässä ja siittiötuotanto käynnistyy noin 14-vuotiaana. Tutkimus osoitti, että synnynnäinen piilokives kasvaa selvästi verrokkien kiveksiä vähemmän murrosiän aikana. Se johtuu todennäköisesti pienemmästä kiveksen Sertolin solujen lukumäärästä ja ennustaa heikompaa hedelmällisyyttä aikuisiässä, Koskenniemi kertoo.

Syntymän jälkeinen minipuberteetti pitää kivekset paikallaan

Minipuberteetilla tarkoitetaan syntymän jälkeistä tilannetta, jossa lapsen sukupuolihormonitasot nousevat hetkellisesti samalle tasolle kuin murrosiässä. Minipuberteetin merkitys on edelleen jossain määrin epäselvä.

– Minipuberteetin suuret sukupuolihormonipitoisuudet näyttävät edesauttavan kivesten laskeutumista vielä syntymän jälkeenkin. Se todennäköisesti ylläpitää kivesten normaalia sijaintia lapsuudessa, Koskenniemi toteaa
 
Kansainvälisten suositusten mukaan kivesten sijainti tulisi tutkia joka neuvolakäynnillä, koska noin kahdella prosentilla pojista kives nousee lapsuudessa pois kivespussista ja vaatii leikkaushoitoa siittiötuotannon turvaamiseksi.
 
***
 
LL Jaakko Koskenniemi esittää väitöskirjansa Clinical Studies on Testicular Growth and Descent julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 2.2.2018 klo 12 (Tyks, T-sairaala, Johan Haartman -luentosali, Hämeentie 11, Turku).
 
Vastaväittäjänä toimii Dr Carlo Acerini (University of Cambridge, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Jorma Toppari (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.
 
LL Jaakko Koskenniemi on syntynyt vuonna 1989 ja kirjoitti ylioppilaaksi Vammalan lukiossa Sastamalassa vuonna 2008. Koskenniemi suoritti korkeakoulututkintonsa (LL) Turun yliopistossa vuonna 2016. Väitöksen alana on fysiologia. Koskenniemi työskentelee projektitutkijana Turun yliopiston biolääketieteen laitoksella.
 
Väittelijän yhteystiedot: p. 0505285689, jajoko@utu.fi  
 
 
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7117-6  
 

Tilaa uutiskirje
Seuraa uutisia (RSS)

 
Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 29.1.2018 8:00 ,  Päivitetty 29.1.2018 8:00

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto