Ympäristöolot ja sisäiset konfliktit vaikuttavat eläinryhmien sosiaaliseen rakenteeseen (Väitös: Dipl-Biol. Robin Kubitza, 8.10.2016, ekologia)

​Turun yliopiston tiedote 21.10.2016

Kubitza tutki väitöstyössään eläinryhmien rakennetta vakauttavia ja häiritseviä tekijöitä, jotka voivat johtua sekä ympäristöoloista että ryhmään kuuluvien yksilöiden vuorovaikutuksista. Tätä tarkoitusta varten hän tutki useita sosiaalisia eläinlajeja.

– Paikalliset olosuhteet luovat puitteet monimutkaisten sosiaalisten järjestelmien muodostumiselle. Ryhmissä elävien eläinten on pystyttävä ratkaisemaan ristiriitatilanteet ja sopeutumaan paikallisiin stressitekijöihin, koska toistuvat konfliktit voivat uhata kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä ja ryhmän koossa pysymistä, Kubitza kertoo.

Kubitza havaitsi, että monimutkaisten vuorovaikutussuhteiden kuten sosiaalisen valtajärjestyksen sekä yksilöiden välisten sosiaalisten kontaktien ja liittoumien syntyminen ja toiminta todennäköisesti edellyttävät pitkäkestoista ryhmärakenteen vakautta.

– Paikallinen populaatiotiheys vaikuttaa eläinyksilöiden välisiin kontakteihin ja niiden laatuun. Suurissa ryhmissä, joissa yksilötiheys oli suuri, vesimittarikoiraat hakivat erityisen aktiivisesti parittelukumppaneita. Yllättävää kyllä, tämä ei lisännyt koiraiden välisiä konflikteja, eikä myöskään johtanut runsaampaan naaraiden häirintään, Kubitza sanoo.

Sosiaalisen varislinnun, naakan, sosiaalisen käyttäytymisen muodot vaihtelevat vuodenajoittain: naakkanaaraat suhtautuvat puolisoonsa erityisen ystävällisesti juuri ennen lisääntymiskauden alkua, kun taas koiraat ruokkivat puolisoaan tasaisesti vuoden ympäri. Naakkapuolisoiden välinen läheinen yhteistyö ylläpitää parisidettä ja edistää lisääntymisen onnistumista.

– Naakka ylläpitää etenkin talvisin läheisiä kontakteja lajikumppaneihinsa, mikä johtaa kiinteiden talviparvien syntyyn. Myös näiden suurten parvien ytimenä on koiraan ja naaraan välinen pitkäkestoinen parisuhde. Naakkapuolisot tekevät yhteistyötä keskenään monissa eri tilanteissa. Ne voivat esimerkiksi ruokkia toisiaan ja olla toistensa tukena ryhmänsisäisissä ristiriitatilanteissa, Kubitza kertoo.

Parvensisäiset ristiriitatilanteet ovat naakoilla yleisiä, ja yhteistyökumppanit liittoutuvat usein keskenään kolmatta osapuolta vastaan. Naaraiden rooli konflikteissa osoittautui aiemmin luultua aktiivisemmaksi, ja ne tukivat puolisoitaan ristiriitatilanteissa. Koiraat saattoivat hakeutua konflikteihin myös muiden parven jäsenten tueksi joko ylläpitääkseen tai parantaakseen sosiaalista asemaansa.

– Vakavat ulkoiset stressitekijät voivat kuitenkin hajottaa parven rakenteen ja haitata yhteistyötä. Koetilanteessa varpusparven valtajärjestys hajosi yksilöitä parvesta poistettaessa ja myöhemmin takaisin palautettaessa, eikä palautunut nopeasti ennalleen.

Kubitzan väitöskirjatutkimus perustuu sekä eläinten pitkäkestoiseen havainnointiin luonnossa että valvotuissa olosuhteissa tehtyihin kokeisiin.

– Eläinten sosiaalisen käyttäytymisen tutkimus on kiehtova tutkimusala, koska sosiaalisuus on luonnossa yleistä ja sitä tavataan monissa erilaisissa ympäristöissä.

***

Diplom-Biologe Robin Kubitza esittää väitöskirjansa Structural complexity and social cohesion in gregarious animals: from conflict to cooperation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.10.2016 klo 12.00 (Turun yliopisto, Arcanum, Arc 1, Arcanuminkuja 4, Turku).

Vastaväittäjänä toimii professori Indrikis Krams (Tarton yliopisto) ja kustoksena professori Kai Norrdal (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen.

Dipl-Biol. Robin Kubitza on syntynyt vuonna 1982 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Städtisches Gymnasium Ochtrup -lukiossa Saksassa vuonna 2002. Korkeakoulututkintonsa (Dipl-Biol.) Kubitza suoritti Osnabrückin yliopistossa vuonna 2009. Väitöksen alana on ekologia.

Väittelijän yhteystiedot: p. 040-139 7441, rojeku(at)utu.fi

Väittelijän kuva: https://apps.utu.fi/media/vaittelijat/kubitza_robin.jpg

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: https://www.doria.fi/handle/10024/125596

**

Kaikki Turun yliopiston tiedotteet: www.utu.fi/tiedotteet

 

Asiasana:
Tagit:
Julkaistu 21.10.2016 10:45 ,  Päivitetty 21.10.2016 10:48

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto