Pikaruoka ei sovi luolamiehen geeneille

​Turun yliopiston dosentit Timo Vuorisalo ja Olli Arjamaa kytkevät ihmisen ruokavalion ja terveyden kehityksen ihmislajin koko vuosimiljoonaiseen evoluutiohistoriaan, kulttuurievoluutioon, molekyylibiologiaan sekä viimeisimpään geenitutkimustietoon.

Ensimmäinen suuri muutos ihmisen ravinnossa tapahtui, kun lihan osuus ruokavaliossa kasvoi esi-ihmisen noustessa kahdelle jalalle. Merkittävä askel oli myös tulen käyttöönotto noin 100 000 vuotta sitten. Tuolloin esi-isämme vaikuttivat tietämättään lajimme myöhempään fysiologiaan, kun monipuolistunut ravinnonkäyttö kasvatti ihmisen kokoa ja teki lajista entistä elinkelpoisemman.

Samoihin aikoihin Afrikan ilmasto muuttui ja esi-ihmiset muuttivat sademetsistä savanneille. Luufossiileista on tutkittu tämän ilmastonmuutoksen heijastumista ihmisen ruokavalioon.

– Ravinto jättää hiilijälkensä luuhun, ja jälki säilyy fossiileissa. Varsin kauas menneisyyteen päästään myös geenitutkimuksen avulla, sillä DNA-näytteitä voidaan saada jopa puoli miljoonaa vuotta vanhoista fossiileista, Vuorisalo selittää.

Ruokavaliosuositukset uusiksi

Hiilihydraattien osuus ihmisen ruokavaliossa kasvoi huomattavasti 10 000 vuotta sitten, kun kivikauden metsästäjä-keräilijä vakiintui paikalleen ja alkoi viljellä maata ja hoitaa karjaa.

– Ihmisen aineenvaihdunta ja fysiologia eivät ole vieläkään täysin sopeutuneet tähän muutokseen – puhumattakaan, että ne olisivat sopeutuneet pikaruokadieettiin, Arjamaa päivittelee.

Ravitsemustutkijat puhuvat terveellisestä ruokavaliosta ruokaympyröineen. Olisiko evoluutiohistorian ja uusimman geenitiedon valossa mahdollista antaa nykyihmisille päteviä yleisiä ruokavaliosuosituksia?

– Ei. Suositus on oikeastaan se, että enää ei voida antaa laajoja kansanterveydellisiä ohjeita. Koko käsite ”kansanterveys” tulee ongelmalliseksi, kun ei ole mitään ”kansaa” vaan geneettiseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä. Tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän siirtymään yksilöllisen geenitiedon pohjalta laadittuihin henkilökohtaisiin ravintosuosituksiin, Vuorisalo kaavailee.

Asiasana:
Tagit:

 

 

 

 

Nykyisin puhutaan liikaa rasvasta ja rasva-aineenvaihdunnasta, kun huomio tulisi kiinnittää kokonaisravintoon. Eri ihmisten aineenvaihdunta toimii geeniperäisesti eri tavoin.

 

 

 INFO

 

​- Evoluution näkökulmasta ihmislajin 10 000 vuoden takainen kulttuurin ja ruokavalion muutos on varsin tuore tapahtuma.

- Ihmisen geeniperimä ja aineenvaihdunta eivät ole sopeutuneet pizza-, cokis- ja sipsidieettiin.

- Ihmisen evoluutiohistorian ja uusimman molekyylibiologisen tiedon valossa myös kansanterveydelliset ruokavaliosuositukset pitäisi miettiä uusiksi.

 

 Lue lisää

 

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto