Kielitutkinto ja kansalaisuuden hakeminen – miten kielitutkintoon osallistuneet onnistuivat saavuttamaan kansalaisuuteen vaadittavan kielitaidon?

​Sari Ahola, Tiina Lammervo, Reeta Neittaanmäki, Tuija Hirvelä
Jyväskylän yliopisto, Soveltavan kielentutkimuksen keskus
sari.ahola _arvaa_ jyu.fi, tiina.lammervo _arvaa_ jyu.fi, reeta.m.neittaanmaki.fi _arvaa_ jyu.fi, tuija.hirvela _arvaa_ jyu.fi

Yleiset kielitutkinnot (Yki) ovat kansallinen kielitaidon arviointijärjestelmä, joka perustuu lakiin (laki yleisistä kielitutkinnoista 964/2004) ja asetuksiin (asetus yleisistä kielitutkinnoista 1163/2004 ja 1109/2011), ja tutkintojen kautta voi hankkia virallisen todistuksen kielitaidosta. Tutkintotodistuksia on alun perin käytetty pääosin työelämän kielitaidon tarpeiden osoittamiseen, mutta vuonna 2003 voimaan astuneen kansalaisuuslain (359/2003) myötä kansalaisuutta varten tarvittavan kielitaidon hallinnan osoittaminen on noussut yhdeksi keskeisimmäksi syyksi osallistua kielitutkintoon. Kansalaisuuslain uudistuksen (579/2011) ja yleisten kielitutkintojen tutkintojärjestelmän muutosten myötä (1.12.2011) kansalaisuuteen vaadittavat kielitaitovaatimukset muuttuivat siten, että aiemmin kielitaitoa määrittänyt kielitaidon yleistaitotasoarvio poistui käytöstä. Uudistusten jälkeen kansalaisuutta hakevalta on edellytetty suomen tai ruotsin kielen keskitason tutkinnon yhdestä suullisesta ja yhdestä kirjallisesta osakokeesta vähintään taitotason 3 (~B1) suoritusta (lisää www.migri.fi). Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisuutta tutkinnon avulla hakevat tarvitsevat hyväksyttävät suoritukset seuraavista osataitojen yhdistelmistä: puhuminen ja kirjoittaminen tai puheen ymmärtäminen ja kirjoittaminen tai tekstin ymmärtäminen ja puhuminen.

Tarkastelemme esityksessämme, kuinka kansalaisuuden hakemista varten suomen keskitason tutkintoon osallistuneet (N=3589) onnistuivat saavuttamaan kansalaisuuteen vaadittavan kielitaitovaatimuksen vuonna 2012 ja mikä edellä esitetyistä kolmesta hyväksytystä osakokeiden yhdistelmästä oli tyypillisin. Lisäksi analysoimme osallistujilta kerätyn taustatiedon avulla, miten nämä osakoeyhdistelmät ovat yhteydessä osallistujien omaan arvioon kielitaidosta ja miten tuloksissa näkyy heidän taustamuuttujansa, kuten koulutustausta, kohdekielen opiskelu ja kielenkäyttö eri konteksteissa.

Keywords: language assessment, citizenship

Lähteet

http://www.migri.fi/suomen_kansalaisuus/kansalaisuuden_hakeminen/edellytykset/kielitaito

Laki yleisistä kielitutkinnoista 12.11.2004/964

Asetus yleisistä kielitutkinnoista 1163/2004 ja 1109/2011

Kansalaisuuslaki 359/2003 ja 579/2011

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto