Ääni, ilme, eleet -- miten havaintomme jäsentyvät ja jäsentävät kielenoppimista?

Riikka Alanen
Jyväskylän yliopisto
riikka.a.alanen _arvaa_ jyu.fi

Mitä ja miten havaitsemme vierasta kieltä – sen muotoja, merkityksiä, tilanteeseen sopivaa tai sopimatonta käyttöä? Tarvitseeko meidän tulla tietoisiksi havainnoistamme, jotta voisimme oppia vierasta kieltä? Richard Schmidt nosti kysymyksen esiin vuonna 1990 pohtiessaan tietoisuuden merkitystä vieraan kielen oppimisessa. Mutta mistä itse asiassa on kyse: mitä tapahtuu, kun yhtäkkiä tunnemme huomanneemme vieraan kielen sanan, äänteen, toisenlaisen käyttötavan? Mistä tämä tunne kertoo ja miten se liittyy kielen oppimiseen ja opettamiseen, kun näitä prosesseja tarkastellaan sosiokulttuurisesti välittyneenä toimintana?

Esityksessä pohdin vieraan kielen tutkimuksen näkökulmasta, missä määrin havaintokykymme ja havaintomme ovat sosiaalistuneita tai opittuja, mm. mitkä seikat vaikuttavat siihen, mitä asioita havaitsemme ja huomaamme vieraasta kielestä. Pohdin esityksessäni aineistoesimerkkien avulla myös sitä, ja voiko havaintoihimme kielestä ja viestinnästä vaikuttaa kielenopetuksen avulla ja mihin muihin seikkoihin mahdollisesti opimme kiinnittämään huomiota.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto