Tunteet ja tuntemukset osana kielenoppimista: dialoginen ja sosiokulttuurinen näkökulma

Minna Suni
Jyväskylän yliopisto
minna.suni _arvaa_ jyu.fi

Krashenin 1980-luvun alussa esittelemä monitorimalli sisälsi ajatuksen, että oppijalla on erityinen affektiivinen suodatin, joka voi rajoittaa syötöksen pääsyä aivoihin. Jännittäminen, motivaation puute ja heikko itseluottamus näyttäytyivät tyypillisinä oppimisen jarruina. Monitorimallista käydyn kiivaan keskustelun tasaannuttua ei SLA-tutkimuksen kognitivistisessa valtavirrassa ole juuri jätetty sijaa tunteille ja tuntemuksille; teema on tutkimuskohteena jäänyt selkeärajaisten, testattavissa olevien ilmiöiden varjoon.

Vasta toisenlaiset teoriat ja menetelmät ovat nostaneet tunteet uudelleen pintaan – tai ainakin pinnalle. Käänteentekevää on ollut sosiokulttuurisen suuntauksen ja samalla narratiivisen oppijaidentiteetteihin ja -elämäkertoihin pureutuvan metodologian vahvistuminen.  Pavlenkon (2006) tekemät uraauurtavat analyysit tunteiden merkityksestä toisen kielen oppimisessa ja kielenmenetyksessä sekä tunnetilojen kokemisesta ja ilmaisemisesta eri kielillä syntyivät juuri narratiivisen aineiston äärellä.

Esittelen ensin, mitä sosiokulttuurisessa tutkimuksessa on tähän mennessä havaittu – ja mitä ehkä ohitettu – suhteessa kielenoppimisen emotionaalisuuteen. Sitten nostan dialogisesta viitekehyksestä esiin Bahtinin (1986: 143) maininnan kamppailusta (struggle), jota käydään mm. omien ja toisten sanojen rajapinnoilla; kielen haltuunotto ei tässä valossa näyttäydy suinkaan neutraalina ja kivuttomana tapahtumasarjana vaan pikemminkin taisteluna tai rajankäyntinä. Itse asiassa sekä tunteet että tahto sävyttävät Bahtinin (1993) mukaan kaikkea inhimillistä ajattelua ja toimintaa.

Havainnollistan asiaa analysoimalla aikuisoppijoiden omaelämäkerrallisista haastatteluista poimittuja kuvauksia kielenoppimisessa koetuista työläistä vaiheista ja tilanteista sekä niiden selättämisestä. Menetelmällisesti tukeudun narratiivien dialogiseen analyysiin, jota Vitanova (2010) on kehittänyt tutkiessaan esimerkiksi kielenoppijoiden kokemaa pelkoa ja häpeää. Analysoitavat haastatteluotteet ovat peräisin Suomi työkielenä: Sosiokognitiivinen näkökulma maahanmuuttajien ammatilliseen kielitaitoon -hankkeen aineistosta (Jyväskylän yliopisto, rahoitus Emil Aaltosen säätiö 2011–2013).

 

Lähteet:

Bakhtin, M. 1986. Speech genres and other late essays. V. McGee (trans.), C. Emerson & M. Holquist (ed.). Austin, Texas: University of Texas Press.

Bakhtin, M. 1993. Toward a philosophy of the act. V. Liapunov (trans.), Austin, Texas: University of Texas Press.

Pavlenko, A. 2006. Bilingual minds: Emotional experience, expression and representation. Clevedon: Multilingual Matters.

Vitanova, G. 2010. Authoring the dialogic self: Gender, agency and language practices. Amsterdam: John Benjamins.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto