Mediakonsepti lehtijuttujen sitaattien analyysityökaluna

Lauri Haapanen
Helsingin yliopisto
lauri.haapanen _arvaa_ helsinki.fi

Lehtijuttujen sitaatteja kutsutaan suoriksi lainauksiksi, vaikka käytännössä haastattelussa esitetyn puheen ja siihen pohjautuvien kirjallisten sitaattien suhde on usein kompleksinen ja kaukana sanatarkasta. Esitelmässäni selvitän, mitkä tekijät ohjaavat haastattelupuheen muokkaamista lehtisitaateiksi. Aineistonani on autenttisia haastattelunauhoituksia ja niiden perusteella julkaistuja lehtijuttuja, minkä lisäksi olen haastatellut kunkin toimittajan niin, että olemme tarkastelleet rinnakkain haastattelun litteraattia ja sitaatteja. Analysoin aineistoa mediakonseptin käsitteellä (Helle 2010), joka erottelee mediatuotteen syntyprosessista kolme ideaaleista kohti käytäntöä etenevää tasoa:

1. Julkaisijan tavoitteet, arvot, journalistinen kulttuuri ja lukijoiden tarpeet.
2. Mediatuotteen arkkitehtuuri (esim. sivukartta ja juttutyypit) ja työn käytännönorganisointi.
3. Päivittäiset työprosessit ja sisällöntuottamisen välineet.

Sitaattien tekemiseen vaikuttavista tekijöistä hahmottuu dynaaminen ja jännitteinen verkosto: Julkaisijan tavoitteiden (taso 1) saavuttamiseksi lehteen valitaan tietynlaisia juttutyyppejä (taso 2), joista kussakin sitaateilla on omanlaisiaan tehtäviä (Haapanen 2011). Vaikka esimerkiksi henkilön luonnehtimiseen tähtäävä sitaatti henkilökuvajutussa sietää ja kaipaakin puhekielisyyttä (taso 3), tällöinkin lukijoiden odotuksia vastaava, yleisesti jaettu käsitys (taso 1) siitä, miltä kirjoitettu puhe näyttää, on kaukana aidosta ”epäsujuvuustekijöiden” ja vuorottelun kyllästämästä keskustelusta. Sitaattien tekemiseen vaikuttaa myös haastattelupuheen taltioimistapa (taso 3): tarkkuudessa nauhuri on ylivoimainen käsintehtyihin muistiinpanoihin verrattuna, mutta nauhoitteiden purkaminen on työlästä eikä journalistisen kulttuurin (taso 1) kuten alan palkkauksen ja työmäärän valossa aina mahdollistakaan. Ja lopulta, puhuipa haastateltava millä tavoin tahansa (taso 3), toimittajan on tuotettava määräajassa mediakonseptin sanelemat laatukriteerit täyttävä juttu (tasot 1–3).

Pohjimmiltaan sitaattien tekemiseen liittyvä jännite juontuu – mediakonseptin taustalla olevan toiminnan teorian mukaisesti – kapitalistisen toimintajärjestelmän perusristiriidasta käyttöarvon (’journalistisesti laadukas juttu’) ja vaihtoarvon (’myyvä, kustannustehokas juttu’) välillä. Esitelmässäni osoitan, että sitaattien ”suoruuden” kompleksisuus seuraa tästä perusristiriidasta ja pakottaa toimittajan tekemään valintoja, tietoisesti ja tiedostamattaan.

 

Keywords: sitaatit, mediakonsepti, toimitustyö

 

Lähteet

Haapanen, L 2011. Sitaattien tehtävät ja tekeminen kaunokirjallis-journalistisissa lehtijutuissa. Media & viestintä 34 (3), 64–89.

Helle, M. 2010. Toimitustyö muutoksessa – Toiminnan teoria ja mediakonseptin käsite tutkimuksen ja kehittämisen kehyksenä.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto