Monikielisyys alakouluissa: englannin opetuksen uudet haasteet

Raisa Harju-Autti
Tampereen yliopisto
Raisa.harju-autti _arvaa_ utu.fi

Suomalainen peruskoulu on muuttunut viimeisimpien vuosikymmenten aikana oppilaiden kieli- ja kulttuuritaustojen monipuolistumisen myötä. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla, ja vuosi 2012 oli maahanmuuton ennätysvuosi. Maahanmuuton vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on tehty lukuisia tutkimuksia (Ervasti 2004, Bernelius 2008). Samoin maahanmuuttajia suomalaisessa koulujärjestelmässä on tutkittu jo pidemmän aikaa (Talib 2002, Soilamo 2008). Tähän mennessä koulujärjestelmän maahanmuuttaja-aihepiirin tutkimukset ovat keskittyneet perusopetukseen yleensä; maahanmuuttajien vieraiden kielten opiskelua käsitellään vain parissa pro gradu -tutkielmassa (Lemmetty 2010, Suutari 2010).

Tässä esitelmässä kerron pro gradu tutkimuksestani, jossa tarkastelin englannin opettajien ajatuksia maahanmuuttajataustaisten lasten opettamisesta. Tutkimusaineisto koostui kahdeksan alakoulussa opettavan englannin opettajan haastatteluista. Tutkimuksellani halusin selvittää, millaista koulutusta opettajat ovat saaneet maahanmuuttajataustaisten lasten englannin kielen opettamiseen. Lisäksi selvitin, miten yhä heterogeenisemmat luokkaympäristöt vaikuttavat opettajan työhön, ja millaisia toimintatapoja opettajat ehdottavat monikulttuuristen luokkien opettamiseen.

Tutkimukseni osoitti, että opettajankoulutusta tulisi kehittää monikulttuuristen luokkien opettamista huomioivammaksi. Opettajat esittivät myös toiveita opetusmateriaalista, joka ei olisi sidottu suomen kielen taitoihin. Yleisopetuksen perusmateriaalin rinnalle toivottiin maahanmuuttajaoppilaille räätälöityjä kertauspaketteja.

Haastatellut kertoivat työskentelyn maahanmuuttajataustaisten oppilaiden parissa olevan monella tapaa haasteellista. Usein opettajia vaivaa riittämättömyyden tunne joko ajan tai taloudellisten resurssien vähyyden takia. Lisäksi yhteistyö oppilaiden vanhempien kanssa koetaan työlääksi kielimuurin vuoksi. Haastatellut opettajat pitivät kulttuurierojen tiedostamista tärkeänä, samoin täydennyskoulutuksen merkitys korostui.

 

Lähteet

Bernelius, Venla. 2008. Lähi(ö)koulu − Helsingin koulut ja kaupunginosat EU:n Urban II - ohjelman kouluhankkeissa. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Ervasti, Heikki. 2004. “Attitudes toward foreign-born settlers: Finland in a comparative perspective.” In Yearbook of Population Research in Finland 40: 25–44.

Lemmetty, Satu. 2010. Föreställningar och uppfattningar om invandrarelevernas inlärning av svenska och engelska i finsk grundskola. Pro gradu thesis. University of Jyväskylä.

Soilamo, Outi. 2008. Opettajan monikulttuurinen työ. Turku: Turun yliopisto.

Suutari, Hanna. 2010. Diverse yet similar. English teachers’ conceptions of multicultural teaching and pupils of multicultural background. Pro gradu thesis. University of Jyväskylä.

Talib, Mirja-Tytti. 2002. Monikulttuurinen koulu, haaste ja mahdollisuus. Helsinki: Kirjapaja.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto