Kuulustelukertomus selontekona

Jutta Helenius
Tampereen yliopisto
jutta.helenius _arvaa_ uta.fi

Esitelmä pohjautuu suomen kielen väitöskirjaani, jossa tarkastelen kuulustelukertomusta tekstinä. Kuulustelukertomuksen kirjoittamisen taustalla on esitutkinta, jossa pyritään selvittämään, ”onko riittävää aihetta syytteen nostamiseen epäillystä rikoksesta” (Käsikirja esitutkintapöytäkirjan laadinnasta 2007: 1). Esitutkinta on rikoksen oikeudellisen selvittelyn eli rikosprosessin ensimmäinen vaihe, jossa poliisi kokoaa ja tallentaa todistusaineiston syyteharkintaa ja oikeudenkäyntiä varten (Valtonen 2005: 141). Kuulustelun toteuttamista ja kertomuksen tallentamista säädellään esitutkintalaissa (22–39. §) sekä esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetussa asetuksessa (12–18. §). Kuulustelukertomuksen kirjaamista ohjeistetaan myös Käsikirjassa esitutkintapöytäkirjan laadinnasta (2007).

Esitelmäni käsittelee kuulustelukertomusta selontekona. Rikostapaukset ja -epäilyt liittyvät sosiaalisiin käytänteisiin ja normeihin (näistä mm. Garfinkel 1984: 36, 45, Sacks 1995). Tästä näkökulmasta rikosten (epäilty) tekeminen on poikkeavaa käytöstä (Johnson 2007: 98), joka synnyttää selonteon velvoitteen ja tarpeen. Selontekoja on runsaasti etenkin rikoksesta epäillyillä, mutta jonkin verran myös todistajilla. Rikoksesta epäillyn selontekovelvoitteen synnyttää rikoksen epäilty tekeminen, kun taas todistajan selontekovelvoite syntyy rikokseksi epäillyn tapahtuman seuraamisesta. Tavoitteena on kuvata ja analysoida sitä, millaisia selontekoja kuulustelukertomuksissa on ja millaiset tekijät voivat vaikuttaa selontekoihin. Esitelmän esimerkit ovat väitöskirjan tekstiaineistosta.

Väitöskirjani teoriataustan muodostavat teoriat genrestä, narratiiveista, selonteoista sekä erilaisista jäsenkategorioista. Tutkimuksessa hyödynnetään lingvististä tekstianalyysiä sekä sosiaalipsykologista kategoria-analyysiä.

Väitöskirja on empiirinen ja aineistolähtöinen laadullinen tutkimus. Tutkimuksen tekstiaineistona on omaisuusrikosten 214 julkista, epäiltyjen ja todistajien kuulustelukertomusta vuosilta 2007–2008. Helsingistä on yhteensä 49 kuulustelukertomusta, Tampereelta 118 kuulustelukertomusta ja Turusta 47 kuulustelukertomusta. Omaisuusrikosten kuulustelukertomusaineistona ovat ns. massarikokset eli näpistykset, varkaudet, petokset, kavallukset ja vahingonteot.

Työn haastatteluaineistona ovat 4 poliisin sekä 2 syyttäjän haastattelut. Poliisien haastatteluiden sisältönä ovat kuulustelukäytänteisiin, kuulustelumenetelmiin sekä kuulustelukertomuksen laatuun ja tehtäviin liittyvät seikat. Syyttäjien haastattelun sisältönä ovat kuulustelukertomusten laatuun ja käytettävyyteen liittyvät seikat syyteharkinnan näkökulmasta.

 

Keywords: kuulustelukertomus, selonteko, tekstilajit, tekstintutkimus

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto