Puheen piirteet ja tekstin muoto: listojen uudelleenkontekstualisoinnista ammatillisessa tekstiketjussa

Suvi Honkanen
Vaasan yliopisto, nykysuomi ja kääntäminen
suvi.honkanen _arvaa_ uva.fi

Listaamisen toimintatyyppiä hyödynnetään monenlaisissa arkisissa ja institutionaalisissa tilanteissa. Institutionaalisten tekstien tutkimuksessa listoille ominaisen luetteloinnin on esitetty olevan jopa olennainen osa virastojen retoriikkaa (Karvonen 1996). 2000-luvun tarkasteluissa instituutioiden kirjoitettuja listoja on usein lähestytty intertekstuaalisesta näkökulmasta (esim. Heikkinen 2000; Svennevig 2012). Tässä esitelmässä kuvaan listojen intertekstuaalista muovautumista ammatillisessa kontekstissa, jossa listojen avulla viedään eteenpäin laajaa organisaatiouudistusta. Tavoitteenani on osoittaa, kuinka listan kirjoittamista edeltävän työskentelyprosessin piirteet vaikuttavat listan muoto- ja merkitysrakenteeseen.

Aineistoni on peräisin suomalaisesta kaupunkiorganisaatiosta. Se muodostuu joukosta tekstejä ja keskusteluita, joiden avulla toteutetaan uudistushankkeen esiselvitysvaihetta. Käsittelen toisiinsa kytkeytyviä tekstejä ja keskusteluita tekstiketjuina (Fairclough 1992). Tekstiketjuissa tapahtuvat muoto- ja merkitysrakenteen muutokset käsitteistän uudelleenkontekstualisoinneiksi, joiden myötä ketjussa aiemmin sanottua muovataan uuden kontekstin tarpeisiin (Linell 1998).

Tarkasteluni lähtökohtana on kaksi listaa, jotka uudistushanketta koordinoiva projektipäällikkö on muotoillut esiselvitysvaiheen loppuraporttiin. Molempien funktiona on dokumentoida, millaisiin teemoihin projektiryhmän työskentely on ennen raportin kirjoittamista kohdistunut. Lisäksi kummankin taustalle muodostuu tekstilajirakenteeltaan samanlainen tekstiketju. Demonstroin ensin, että loppuraportin listat uudelleenkontekstualisoivat oman ketjunsa kirjoitettuja listoja eri tavoin. Sitten selitän eroja fokusoimalla kokouskeskusteluihin, joissa kirjoitettuja listoja käsitellään suullisesti. Tulokseni vihjaavat, että uudelleenkontekstualisointikäytänteiden erot kytkeytyvät siihen, kuinka kirjoitettuja listoja kokouskeskustelussa evaluoidaan. Keskeisiä ovat projektin johdon vuorot, joissa arvioidaan listojen onnistuneisuutta sekä relevanssia hankkeen jatkon kannalta.

 

Lähteet:

Fairclough, N. 1992.  Discourse and social change. Cambridge: Polity Press.

Heikkinen, V. 2000. Tekstuaalinen pirunnyrkki. Teoksessa V. Heikkinen, P. Hiidenmaa & U. Tiililä (toim.) Teksti  työnä, virka  kielenä. Helsinki: Gaudeamus, 63–115.

Karvonen, P. 1996. Sitä ja tätä komiteakielestä.  Teoksessa R. Pitkänen, H. Suni

& S. Tanner (toim.) Kielen kannoilla: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 20 vuotta. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 30–40.

Linell, P.1998. Discourse across boundaries: On recontextualizations and the blending of voices in professional discourse. Text 18, 143–157.

Svennevig, J. 2012. The agenda as resource for topic introduction in workplace meetings. Discourse Studies 14/1, 53–66.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto