Luokkahuoneen diskurssitapahtumat koodinvaihdon selittäjinä

Maria Kela, Heini-Marja Järvinen
Helsingin yliopisto
maria.kela _arvaa_ helsinki.fi, heini-marja.jarvinen _arvaa_ helsinki.fi

Blum-Kulka ym. (2004; Blum-Kulka 2005) korostavat lasten vertaiskeskustelujen (peer talk) merkitystä ensikielen pragmaattisen taidon kehittymisessä ja kielellisessä sosialisaatiossa. He kuvaavat merkityksen rakentamista (meaning making) nelitahoisella mallilla, jonka osat ovat: 1) institutionaalisesti määräytyvä aktiviteetin laji, esimerkiksi kielen oppitunti, lautapeli; 2) keskustelun teema, joka voi olla toimintaan sidottu tai kielellisesti luotu; 3) tekstilaji, esimerkiksi tarinoiva tai argumentoiva ja 4) diskurssin sisäinen kehys, jolla tarkoitetaan keskustelun moodia eli sitä, onko kyseessä esimerkiksi uskottelu, tosipuhe tai rituaalikieli. Mallia voi käyttää analyysimetodina siten, että analyysiyksiköksi valitaan tietyn aktiviteettityypin (taho 1) temaattinen yksikkö (taho 2), ja tämän jälkeen tarkastellaan, millaisia genrejä (taho 3) ja diskurssin sisäisiä kehyksiä (taho 4) lapset tuottavat keskustelussa.

Tarkastelemme, soveltuuko Blum-Kulkan nelitahoinen merkityksen rakentamisen malli myös toista kieltä oppivien lasten vertaiskeskustelujen analyysiin (ks. myös Blum-Kulka & Snow 2005). Kysymyksenasettelun lähtökohtana on havainto alakoulun valmistavan opetuksen luokan yllättävästä kielivalikoimasta: venäjää ja viroa äidinkielenään puhuvat lapset alkoivat kommunikoida englanniksi suomen oppitunneilla. Long Second -luokkahuoneaineisto tarjoaa mahdollisuuden tarkastella valmistavan alakoululuokan kielenkäytössä yhden lukuvuoden aikana tapahtuvia kehityskulkuja. Pohdimme, voiko Blum-Kulkan mallin avulla selittää aineiston koodinvaihdon syitä, jotka jäävät muuten havainnoijalle avautumatta. Havainnollistamme tarkasteluamme muutamilla luokkahuone-esimerkeillä, joissa saman aktiviteetin ja teeman sisällä kieli vaihtuu, ja etsimme selitykseksi genreen ja keskustelun moodiin liittyviä tekijöitä.

 

Keywords: meaning making, merkityksen rakentaminen, luokkahuonevuorovaikutus, toisen kielen kehittyminen, vertaispuhe

 

Lähteet:

Blum-Kulka, S., Huck-Taglicht D. & Avni, H. 2004. The social and discursive spectrum of peer talk. Discourse Studies, 6(3), 307–328.

Blum-Kulka, S. 2005. Modes of meaning making in young children’s conversational storytelling. Teoksessa I J. Thornborrow & J. Coates (toim.) The sociolinguistics of narrative. Studies in narrative 6. Amsterdam: John Benjamins, 149–170.

Blum-Kulka, S. & Snow, C. E. 2005. Introduction: The potential of peer talk. Discourse Studies, 6(3), 291–306.

Asiasana:
Tagit:

20014 Turun yliopisto, Finland
Puhelinvaihde: 029 450 5000

Henkilöhaku

Seuraa meitä: 
Facebook   Twitter   Instagram   Youtube   LinkedIn
Opiskelu Tutkimus Palvelut ja yhteistyö Yliopisto Tiedekunnat ja yksiköt Ajankohtaista Lahjoita
© Turun yliopisto